arki,  elämä alankomaissa,  joulukalenteri 2023

5.12. Oppia ikä kaikki

Opiskeluhommien ohella teen nykyään osa-aikatöitä yliopistolla. Minulla on mm. ilo osallistua yhden väitöskirjaopiskelijan ohjaamiseen. Suhtaudun siihen vakavasti, koska tunnen osaltani vastuuta nuoren tutkijan hyvinvoinnista uransa alussa.

Oma väitöskirjapolkuni oli pitkä ja polveileva, ja olin väitellessäni jo 46-vuotias.

Aloitin tutkimustyön väitöskirjani aiheesta vuonna 2011 täällä Alankomaissa. Ensimmäinen artikkeli ilmestyi pari vuotta myöhemmin, ja sitä ennen olin viettänyt puoli vuotta tutkijavaihdossa Bostonissa.

Vuonna 2014 vaihdoin työpaikkaa järki- ja terveyssyistä ja päätin unohtaa koko väitöskirjan. Prioriteettini olivat muualla: tulin äidiksi seuraavana vuonna. Vähän sen jälkeen Bostonissa tekemäni työ julkaistiin. Minulla oli tuolloin kasassa tarpeeksi julkaisuja ja opintoja väitöskirjaan.

Vuodet kuluivat. Hoidin pientä lasta ja kävin töissä. En ajatellut koko asiaa.

Vuonna 2017 kysyin täkäläiseltä työkaveriltani, haluaisiko hän ryhtyä ohjaajakseni, jos kirjoittaisin väitöskirjan kuitenkin loppuun. Hän suostui, ja kun vastuuprofessorikin suostui, hain lupaa väitellä Helsingin yliopistossa. Ennen projektin jatkumista aloitin kuitenkin uuden työn, menin naimisiin ja kävin kolmen kuukauden kaukomatkalla perheeni kanssa.

Varsinainen kirjoitustyö alkoi vasta keväällä 2020. Pakenin pandemiaan liittyviä huoliajatuksia omaan väikkärimaailmaani, jossa riitti pohdiskeltavaa. Kirjoittaminen sujui hyvin. Kesäkuussa 2021 väittelin etänä Helsingin yliopistossa.

Minulla on edelleen hyvä mieli siitä, että sain väitöskirjan lopulta valmiiksi. Tiesin, että pystyisin siihen, jos voisin tehdä hommia minulle sopivalla tavalla ja saisin hyvää ohjausta. Olisi ollut harmi unohtaa koko homma niin lähellä valmistumista. Väittelytilaisuuden jälkeen huokaisin, että nyt en kyllä ikinä enää opiskele mitään — kunnes tajusin kuukautta myöhemmin, etten ollutkaan menettänyt vuonna 2001 saamaani opinto-oikeutta suomen kieleen.

Taas mentiin eikä yhtään liian myöhään: keski-ikäisenä opiskelu se vasta kivaa onkin!

Postauksen kuva on otettu Helsingin yliopiston kaupassa Tiedekulmassa.

One Comment

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Discover more from hollanninsuomalainen

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading