matkustus,  perhe

Matkapäivä 1/90: Utrecht

Aloitin tänään kolmen kuukauden mittaisen lomamatkan tuoreen aviomieheni ja kolmevuotiaan tyttäreni kanssa. Kirjoitan matkapäiväkirjaa ja jaan tekstejä täällä aina kun ehdin nettiin.

Päiväkirjassa on joka päivä samat osiot ja yksi kuva. Kirjoitan myös omista tunnelmistani – ilman sensuuria.

Tervetuloa seuraamaan meidän perheen matkaa! Jos haluat saada tiedon uusista postauksista suoraan sähköpostiisi, voit liittyä blogin sähköpostilistalle (linkki löytyy blogin etusivulta).

Tehtiin
Heräilimme aamulla kotona, ja aamutoimien jälkeen sukulaiseni Emma tuli käymään kylässä. Mies meni siivoamaan mökkiä. Lapsi meni (vietiin) puolen päivän maissa hoitajan luokse ja tuli (tuotiin) sieltä illalla utrechtiläiseen hotelliin, jonne siirryimme välttääksemme seuraavan aamun kiireen. Laittelin paikkoja kuntoon kotona, pesin lakanoita ja pyyhkeitä, pakkailin. Siivoojakin kävi ja toi meille vielä yhden häälahjan. Koti on nyt kunnossa, siitä pidetään huolta matkan aikana ja meillä on kaikki matkatavarat mukana. Oli hyvä idea tulla viimeiseksi yöksi hotelliin.

Syötiin
Meillä ei ollut jääkaapissa enää juuri muuta kuin vaivaiset aamiaistarvikkeet. Kävin Emman ja lapsen kanssa lounaalla Café de Poortissa, ja illalla vetäisimme miehen kanssa Salsa Shopin tacot. Lapsi söi illallisen hoitajan luona.

Sää
Utrecht oli sateinen ja harmaa. Ilta-aurinko pilkisti kuitenkin pilvien takaa, kun lähdin kotoa vähän ennen kuutta.

Takaisku
En ole vieläkään ihan terve. Keuhkoputkia raastava yskä on ärsyttävä ja väsyttävä.

Kohokohta
Olin tosi tyytyväinen siihen, että olimme miehen kanssa valmistelleet matkajutut hyvin huolellisesti kaiken sairastelun keskellä. Tälle päivälle jäi enää viimeistely, eikä lähtö tuottanut stressiä. Päivän hauskin hetki oli se, kun kolmevuotias kertoi spontaanisti hotellin vastaanottovirkailijalle, minne hän on menossa, mitä hänellä on mukana ja että hän on äitinsä ja isänsä lapsi. Ik ben het kindje van mijn mama en papa.

Omat tunnelmat
Olen vielä väsynyt flunssan jäljiltä. Huominen lento flunssaisena jännittää ja toivon, että ainakin lapsi säästyy korvakivulta ja muilta vaivoilta. Olen myös vähän nyyhkinyt sen takia, että suurin osa lapsen leluista jää (tietenkin) kotiin. Muuten on mahtavaa viimein päästä aloittamaan kauan suunniteltu matka. Nautin myös järjestetystä kodista, jossa ei ole turhia tavaroita.

Mitä lapselle kuuluu
Viime ajat ovat olleet vähän epästabiilimmat kuin yleensä, koska olemme järjestelleet ensin häitä ja sitten matkaa. Lapsella on selvästi tarve ehtiä olla rauhassa ja yhdessä. Hän ymmärtää aika hyvin, että olemme lähdössä pitkälle matkalle, ja se jännittää jonkun verran. Eilen illalla häntä huoletti se, ovatko sängyt hyviä muualla kuin kotona. Tänä iltana laulamani tuutulaulu sai aikaan pienen suruitkun – luulen, että se johtuu siitä, että viimeisen viikon aikana on sanottu näkemiin niin monta kertaa.

Majoitus
Uusi Hampton by Hilton -hotelli Utrechtin päärautatieaseman viereisessä ostoskeskuksessa.

Matkaan ei liity kaupallista yhteistyötä.

Lue myös
Neljän kuukauden vapaa – miten se järjestyi?
Pitkälle kaukomatkalle: kohde
Pitkälle kaukomatkalle: ajankohta
Pitkälle kaukomatkalle: idea

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: