blogi

Raudanpuute, ferritiini ja väsymys

Olen viime aikoina seurannut sivusilmällä Suomessa ajankohtaista ferritiinikeskustelua. Lehdissä on juttuja matalasta ferritiinistä ja keskustelupalstoilla mietitään, voisiko alhainen ferritiiniarvo olla syy yleiseen väsymykseen ja alakuloon. Ainakin pari suosittua bloggaajaakin on tarttunut aiheeseen.

Keskustelupalstoilla on myös ihmisiä, jotka kommentoivat alhaista ferritiiniä käsitteleviä kirjoituksia äkäisinä ja kutsuvat koko asiaa hypetykseksi. On kuulemma myös lääkäreitä, jotka pitävät ferritiinin määritystä muotihömpötyksenä. En löytänyt pikaisella nettihaulla yhtäkään esimerkkiä, mutta ihmisillä saattaa olla tästä omakohtaista kokemusta lääkärin vastaanottohuoneesta.

Veren ferritiiniarvon avullahan voidaan arvioida elimistön rautavarastojen määrää. Raudanpuuteanemiassa tyhjenevät ensin rautavarastot (> ferritiini laskee), ja sitten kun rautaa on tarjolla liian vähän, laskee myös veren hemoglobiinipitoisuus, koska hemoglobiini tarvitsee rautaa rakennusaineekseen. Tämä on hyvin yksinkertaistettu kuvaus, monipuolisempaa tietoa löytyy esimerkiksi tästä artikkelista.

Olen itse proviisorina tosi tarkkana sairauksiin ja terveyteen liittyvän kirjoittelun suhteen, koska tiedän, että teksti saattaa perustua vain ja ainoastaan kirjoittajan omaan mielipiteeseen tai sen taustalla saattaa olla vitamiinivalmistajan mainoskampanja.

Lääkkeitäkin käytän harkitusti. En ota flunssan iskiessä satunnaisen kipulääkkeen lisäksi minkäänlaisia ylimääräisiä troppeja, kuten sinkkitabletteja tai kasviuutteita, vaan säästän rahat ja yritän levätä. Antibioottejakaan ei meidän perheessä syödä varmuuden vuoksi, eikä niitä Hollannissa helposti saakaan.

Rautalääkitystä ilman en kuitenkaan pärjää. Olen jo noin 15 vuoden ajan saanut rautaa – ja joskus punasoluja – suoraan suoneen, koska minulla on krooninen raudanpuuteanemia. Se johtuu tulehduksellisesta suolistosairaudesta ja siitä, että olen nainen, jolla on (vielä toistaiseksi) 23 päivän kuukautiskierto. Muut syyt on suljettu pois erilaisten tutkimusten avulla.

img_0571

Oma ferritiinini oli viime perjantaina vain 2 mikrogrammaa litraa kohti, ja roikkuu parhaimmillaankin siinä kymmenen pintaan, kun viitearvot minun hollantilaisessa sairaalassani ovat 20-150.

Raudanpuuteanemiasta tulee todella kurja olo. Koko elimistö on raskas, mieli maassa, lihaksia särkee, keskittymiskyky kärsii, sydän hakkaa ja uni häiriintyy – muutamia oireita mainitakseni. On hyvin hankalaa olla kiva äiti, rakastettava puoliso ja tuottava työntekijä, jos rautavarastot ovat tyhjät.

Anemiassa on vekkulia se, että siihen liittyvät oireet muistuttavat monen muun taudin tai tilan oireita. Itsekin menen välillä harhaan ja yritän sinnitellä itsekseni, vaikka tunnen anemian oireet liiankin hyvin. Kun väsyttää kovasti, ajattelen, että minulla on univelkaa tai flunssa tulossa. Olen ehkä tehnyt liikaa asioita, syönyt huonosti tai harrastanut liian vähän liikuntaa.

Vähän yli nelikymppisen naisen elämässä on tosiaan monta muutakin väsyttävää asiaa kuin raudanpuute. Vaikka hemoglobiini ja rautavarastot olisivat kunnossa, saattaisin silti olla väsynyt, koska olen pienen lapsen äiti, vaihdevuodet ovat tulossa, tarhasta tulee koko ajan viruksia ja kalenterini on välillä liian täynnä sekä velvollisuuksia että kivoja juttuja.

img_0313

Ferritiiniväittelyssä on kai pohjimmiltaan kyse siitä, että joitakin ihmisiä väsymyksen mahdollinen medikalisaatio ärsyttää, kun taas toiset etsivät epätoivoisesti selitystä kurjalle ololle. Jos ferritiini on viitearvojen sisällä ja väsyttää, epäillään viitearvojen paikkansapitävyyttä, mikä taas johtaa juupas-eipäs -keskusteluun. Se on mielestäni täysin turhaa kinastelua, koska absoluuttista tietoa siitä, väsyttääkö yksittäistä ihmistä enemmän silloin kun ferritiini on 19 vai 45, ei ole kellään.

Voi olla helpompi hyväksyä uupumuksen syyksi (mahdollisesti ratkaistavissa oleva) lääketieteellinen ongelma kuin vaikkapa vain se, että elämä väsyttää. Kyllähän minä itsekin taas viime viikolla huokaisin helpotuksesta kun kuulin, että kyse oli tälläkin kertaa vaikeasta anemiasta – kiukkuisuus ja väsymys ei ollutkaan itseaiheutettua, enkä ollut yhtäkkiä muuttunut ikäväksi ihmiseksi. On toivoa, että olo paranee rautainfuusion avulla.

Turhasta ferritiinin testauksesta ei tietenkään seuraa muuta kuin yhteiskunnan (eli meidän itsemme) maksettavaksi tulevia ylimääräisiä laboratoriokustannuksia. Toisaalta olisi tärkeää löytää testien avulla ne ihmiset, jotka voisivat hyötyä rautahoidosta. Heidän elämänlaatunsa saattaa rautatankkauksen ansiosta koheta huimasti. Uskallan jopa väittää, että osasta tuntuisi siltä, kuin saisi uuden elämän.

Rättiväsymys on raastavaa, oli syy mikä tahansa, joten siihen kannattaa joka tapauksessa puuttua. Joskus apu saattaa löytyä lääketieteestä. Joskus on vain raivattava kalenteriin vähän lepoaikaa ja pyydettävä apua.

Se vasta onkin vaikeaa, paljon vaikeampaa kuin rautatablettien popsiminen.

IMG_2048

Disclaimer, varmuuden vuoksi: Blogikirjoitukseni kertovat siitä mitä itse olen oppinut kroonisesta sairaudestani sekä omista kokemuksistani potilaana. Tekstejäni ei ole tarkoitettu neuvoksi, enkä vastaa mahdollisista asiavirheistä. Kunkin potilaan tulee aina ensisijaisesti keskustella omasta tilanteestaan hoitavan lääkärinsä kanssa.

blogi

Matkavinkki: Utrecht pienen lapsen kanssa

Muutimme Utrechtin keskustaan neljä vuotta sitten, koska halusimme asua rauhallisessa ja historiallisen kauniissa ympäristössä ja kuitenkin lähellä kauppoja ja kahviloita. Emme olleet ajatelleet asiaa lapsen näkökulmasta, koska meillä ei ollut tuolloin minkäänlaista kokemusta pikkulapsiarjesta.

Kävi kuitenkin niin onnellisesti, että tulin raskaaksi jo samana vuonna. Siitä lähtien olemme katselleet Utrechtin keskustaa pienen ihmisen silmin. Olen kolmen vuoden aikana tullut siihen tulokseen, että täällä voisi viettää oikein hyvän kaupunkiloman taaperon kanssa.

Utrechtin päärautatieasemalle (Utrecht Centraal) pääsee junalla Schipholin lentoasemalta tai Amsterdamin päärautatieasemalta puolessa tunnissa. Juna-asema sijaitsee kaupungin keskustassa. Suosittelisin siksi saapumaan Utrechtiin rattaiden kanssa, ilman autoa. Bussiyhteydet ovat hyvät ja keskusta on niin kompakti, että tässä voi terve aikuinen kävellä joka paikkaan työnnellen rattaita, joiden täytyisi kestää ajoittainen mukulakivirytyytys.

Utrecht.JPG

Hotellit ovat vähän harvassa ja/tai kalliita, joten majoitukseksi suosittelisin bed and breakfast -tyyppistä asumusta tai vuokra-asuntoa. Kannattaa kuitenkin tarkistaa, ovatko pienet lapset tervetulleita.

Kerron teille meidän kolmevuotiaan taaperomme suosikkipaikat Utrechtin keskustassa. Nämä viihdytykset ovat aikuiselle sopivan kävelyetäisyyden päässä toisistaan. Mainitsemani paikat sijaitsevat kotimme ympäristössä, ja olemme käyneet niissä lapsen kanssa ihan tavallisina arkipäivinä tai viikonloppuina jo ainakin puolentoista vuoden ajan.

Bussilla ja autolla pääsee tästä keskustasta lukemattomiin muihin kivoihin paikkoihin, kuten kotieläinpuistoihin, metsään ja eläintarhaan, mutta niistä lisää joskus myöhemmin.

Keräsin kaikki vinkit Google-karttaan, joka löytyy täältä. Sen voi vaikka printata ja ottaa mukaan.

Nijntjemuseum.JPG

Museot

Tämä on tärkeä! Utrechtissä on pienellä alueella monta lasten mielestä ihanaa museota. Aukioloajat kannattaa aina tarkistaa, koska osa museoista on kiinni maanantaisin. Kansallinen museokortti maksaa aikuiselle noin 65 euroa vuodessa, ja joihinkin museoihin saavat pienet lapset mennä ilmaiseksi.

Kaikista ihanin on Nijntje-museo, joka on rakennettu kokonaan Milla-puputeeman ympärille ja tarkoitettu leikkipaikaksi – kaikkeen saa koskea. Museo on hyvin suosittu, joten sinne kannattaa varata aika ja lippu netistä. Museoon voi ottaa omat eväät. Siellä ei ole kahvilaa, mutta kadun toisella puolella sijaitsevasta keskusmuseon kahvilasta saa mm. Milla-pupun muotoisia lettuja. Kahvilassa on hyvä terassi, jonka ääressä pikkulapset voivat turvallisesti temmeltää nurmikolla samalla kun aikuinen syö lounasleipäänsä tai vitriinistä löytyviä herkullisia leivoksia.

Heti Utrechtin keskustaa ympäröivän kanavan ulkopuolella sijaitsee rautatiemuseo (Spoorwegmuseum). Siellä voi viettää monta tuntia junissa kiipeillen, pikkujunan kyydissä, lämmintäkin ruokaa syöden ja leikkien. Joulun aikaan rautatiemuseossa on yleensä erityisen paljon tekemistä, koska sinne loihditaan varsinainen winter wonderland karuselleineen ja luistinratoineen.

Ihan Utrechtin keskustassa, Steenweg-ostoskadulla, on sisäänkäynti kellopelimuseoon (Museum Speelklok). Sielläkin saa tutkia, kokeilla ja kosketella – kaikki esineet, joihin ei saa koskea, ovat onneksi visusti lasin takana. Taapero on aina nauttinut erityisesti eräänlaisen suuren seinäkellon sisälle kiipeämisestä. Museossa on kiva kahvila, josta saa leipälounasta. Museo on ollut meidän suosikkikohteemme viikonloppuaamuisin, koska siellä on silloin yleensä todella rauhallista.

Pieni palanen luontoa löytyy yliopistomuseon puutarhasta (De Oude Hortus). Siellä on keväisin kauniita kukkia, ja kuumankosteassa kasvihuoneessa asuu kaloja ja eksoottisia kasveja. Museokahvilan terassi on hyvä paikka juoda kahvit ja syödä muffinssit. Leipälounaankin saa tilattua. Puutarhaan on erillinen pieni pääsymaksu, joten kannattaa tiskillä sanoa vierailevansa vain puutarhassa, jottei joudu maksamaan yliopistomuseon pääsymaksua.

Yliopistomuseon lähellä, samalla puolella katua, myydään muuten kesäisin superhyvää jäätelöä. (Edit helmikuussa 2019: jäätelökauppa on lopettanut toimintansa. Onneksi Twijnstraatilla on toinen!)

Joulun ympärillä ja vuodenvaihteessa kannattaa tsekata Catharijneconvent. Siellä vietetään yleensä joulufestareita, joka on lähinnä lapsille tarkoitettu tapahtuma. Muina aikoina museo ei ole erityisen kiinnostava ihan pienimmille lapsille, ellei siellä satu olemaan lapsille suunnattua näyttelyä.

IMG_2109

img_5013

Leikkipuistot

Utrechtin keskustassa on monta leikkipuistoa. Ehdoton suosikkimme on meistä vain parin ulko-oven päässä sijaitseva De Kleine Dom. Siellä on tekemistä pienillekin lapsille, sekä sisällä että ulkona. Jos sataa, menemme sisätilaan leikkimään. Hyvällä säällä taapero nauttii erityisesti trampoliinista, jättimäisestä hiekkalaatikosta sekä kolmipyöräisillä ajelusta. Leikkipuistossa on mahtava valikoima leluja, autoja ja hiekkalaatikkotarvikkeita. Kesällä leikkipuiston iso vesiallas saattaa olla täytetty vedellä, joten se on hyvä paikka viettää hellepäivää.

Lepelenburg-puistossa on pieni leikkipuisto, joka sopii erityisesti niille taaperoille, jotka eivät vielä oikein pysy pystyssä. Se on nimittäin kuin iso hiekkalaatikko. Telinevoimistelumahdollisuudet ovat kaikkein pienimmille vähän heikot, mutta oma taaperomme viihtyi hyvin räpläten leikkipuiston porttia. Sen auki saatuaan hän karkasi Lepelenburgin puiston nurmikentälle, joka on kesäisin opiskelijoiden ja lapsiperheiden suosima piknikpaikka. Puistossa on viime aikoina kuulemma ollut vähän hämärää porukkaa, mutta en usko sen haittaavan ketään esimerkiksi kauniina kesäpäivänä.

Aikaisina viikonloppuaamuina olemme usein käyneet Het kleine bos -nimisessä leikkipuistossa, jolla ei ole nettisivua. Se sijaitsee puiden katveessa kanavan äärellä Nicolaasdwarsstraat ja Wijde Doelen -katujen risteyksessä. Leikkipuistossa on pehmeä alusta, joten se sopii hyvin pienimmillekin lapsille. Leikkipuisto on aidattu, ja siellä on taaperon rakastama iso keinu. Leikkipuistossa ei ole hiekkalaatikkoa. Vinkki: hae Twijnstraatin Stach-kaupasta tai Vlaamsch Broodhuys-kahvilasta mukaan cappuccino ja vähän evästä.

Kanavanrantaa pitkin on muuten kiva kävellä ja katsella veneitä, lenkkeilijöitä ja koiria.

Singel.JPG

img_2462

Kahvilat ja ravintolat

Utrechtin keskustassa ei ole kovin montaa kahvilaa, josta löytyisi leikkihuone. Ehkä paras leikkipaikka löytyy Jozef-nimisestä ravintolasta Mariaplaatsilta (Joosef, Maria, huomasitteko sanaleikin?). Siellä on lapsille oma ruokalista, joka sisältää lämmintäkin ruokaa.

Suomalainen lastenhoitajamme käy taaperon kanssa usein Bagels ja Beans -kahvilassa Jozef-ravintolan vieressä. Siellä on pari lelua, ja bagelit maistuivat jo kaksivuotiaalle tosi hyvin. Kahvilaan kannattaa mennä aikaisin aamulla, koska se on yleensä koko loppupäivän aivan täynnä.

Ledig Erf -baarin terassi on kesällä kiva valinta, koska siellä on (hyvä olutvalikoima ja) leikkimökki. Baari on muuten suomalaisomistuksessa!

De Pizzabakkers -ravintolassa käymme usein, koska olen itse suuri pizza lover ja koska siellä saa tilata taaperolle pöytään palan pitsataikinaa, jota hän saa vatvoa koko ruokailun ajan. Tässä ravintolassa on ehdottomasti Utrechtin parhaat pitsat, mutta ruokalistalta löytyy muutakin syömistä, salaatteja ja semmoista.

De Rechtbank -ravintolan aidatulla terassilla on kesällä paljon tilaa temmeltää. Siellä on myös lelulaatikko, joka sisältää erinäisiä likaisia leluja – niistähän taaperot tykkäävät. Ravintolasta saa herkullista risottoa, joka kieräytetään ennen tarjoilua suuressa liekillä sulatetussa juustossa.

img_9442

Tekemistä sateisille päiville

Hollannissa ei sada aina, mutta kuitenkin useammin kuin Suomessa. Edellä mainitsemieni museoiden lisäksi minulle tuli mieleen ainakin kolme paikkaa, joissa riittää ihmettelemistä sadesäällä.

Keskuskirjaston alimman kerroksen lastenosastolla on mm. leikkimökki, pehmoleluja ja simppeleitä tietokonepelejä. Ja yllättäen tosi monta kirjaa. Taapero on siellä yleensä ikionnellinen.

Hoog Catharijne -kauppakeskuksesta voi poiketa sisäkautta Utrechtin suurelle rautatieasemalle katsomaan junia. Leikkipaikkoja en ole upouudesta kauppakeskuksesta vielä löytänyt, mutta taapero nauttii pohjakerroksen Nijntje-patsaan halimisesta sekä vesialtaiden ihmettelystä. Kauppakeskuksessa on monenlaisia ravintoloita.

De Bijenkorf -tavaratalon toisen kerroksen ravintolasta löytyy kaikenlaista hyvää syömistä – tosin vähän korkeaan hintaan – sekä pieni leikkinurkkaus ja paljon värikyniä.

IMG_3263

Vuodenajoista sen verran, että kesä voi olla kuumakin, kevät alkaa aikaisin, syksyllä kadut ovat täynnä taaperoiden rakastamia lehtikasoja ja talvi on leuto ja lempeä, joskin sateinen (kumpparit mukaan vesilätäköitä varten!).

Näin. Aikuisellehan täällä riittää iloa jo pelkästään siitä, että talot ovat niin kauniita ja tunnelma kohdallaan.

Tervetuloa Utrechtiin, taaperon kanssa tai ilman!

Jos sinulle tuli mieleen kysymyksiä, laita ihmeessä viesti. Vastailen viestin sisällöstä riippuen joko privaatisti, tuohon kommenttikenttään tai uudella postauksella.

Luethan myös H niin kuin Hausfrau -blogin jutun Utrecht – varteenotettava vaihtoehto Amsterdamille, jossa Jenni kertoo viimekesäisestä tänne suuntautuneesta matkastaan. Sen yhteydessä minäkin sain tavata hänen ihanan perheensä.

img_0198

img_9689

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_de4

blogi

6 ilahduttavaa asiaa

Viherjuuria-blogin Heidin heitti haasteen, jonka otankin vastaan nyt, kun kerran sain taaperon nukkumaan jo kahdeksalta, ja avomieskin on vielä töissä. Minulla on monta ilon aihetta.

1. Muutokset työasioissa
Kerroin jo aiemmin, että päätin järjestellä työasiani uuteen uskoon. Ilmoitin ottavani loparit valtiolta ja vähensin työtuntini puoleen. Se antoi minulle tilaa ottaa vastaan uusia projekteja oman firmani kautta. Nyt näyttää siltä, että minulla on toistaiseksi tarpeeksi hommia vielä sittenkin, kun lopetan vakityöni kokonaan. Nautin kovasti uudesta vapaammasta aikataulustani. Töitä on vähintään saman verran kuin ennenkin, mutta ne eivät ole enää paikka- tai aikataulusidonnaisia. Se sopii minulle.

2. Tutittomuus
Meillä ei ole enää tutteja eikä tuttipulloja. Vaikka taaperon tutista luopuminen aiheuttikin (ja aiheuttaa välillä vieläkin) suuria tunteita ja vaikeita nukutuksia, olen tyytyväinen siihen, että saimme hoidettua homman joululoman aikana. Toivottavasti emme aiheuttaneet lapselle traumoja.

3. Kaasot
Kaksi suomalaista ystävääni suostuivat minulle kaasoiksi. Vihdoin. Olin teetättänyt heille molemmille jo kauan ennen joulua tuhannen palan palapelin, joka sisälsi häidemme päivämäärän ja kysymyksen: Tulisitko mun kaasoksi? Lähetin palapelit joululahjaksi. Toinen paketeista oli kuitenkin mennyt postin toimesta väärään paikkaan, minkä seurauksena se lähetettiin takaisin Hollantiin. Vein palapelin pari viikkoa sitten uudelleen Suomeen, jotta toinenkin kaasokokelaani sai vihdoin ratkaistua tärkeän kuva-arvoituksen. Oli muuten vaikea pitää kysymys salassa kaikki nämä viikot ja odotella, että kiireiset nelikymppiset saavat palapelit tehtyä.

IMG_3234

4. Hääpaikka
Meillä on melko varmasti paikka häillemme. Olemme nimittäin varanneet Utrechtistä yhteensä neljä eri tilaa. Olisi ehkä pikkuhiljaa istuttava alas ja tehtävä lopullinen valinta, jotta muutkin ihmiset pääsevät naimisiin.

5. Väitöskirjainto
Väitöskirjani viimeinen osa on ollut päässäni muotoutumassa jo jonkin aikaa, mutten ollut saanut sitä täysin hahmottumaan. Viime tiistaina istahdin juttelemaan täkäläisen ohjaajani kanssa, ja suunnitelma kirkastui kuin taikaiskusta. Sormeni syyhyävät päästä hommiin nyt kun tiedän, mitä aion tehdä.

6. Kaukolennot varattu
Aiomme olla kaukomatkalla tämän vuoden viimeiset kuukaudet. Olimme varanneet kaikki majoitukset jo jokin aika sitten, koska tiesimme, että ne voi peruuttaa ilmaiseksi. Viime viikolla uskalsimme varata lennotkin. Omaa elämääni leimaa krooninen sairaus, jolla on tapana heittää kapuloita rattaisiin epäsopivina hetkinä, joten minun on vaikea luottaa tekemiini suunnitelmiin. Nyt ei auta muu kuin ottaa hyvä matkavakuutus ja uskoa ja toivoa, että pääsemme matkaan ilman terveysongelmia.

rquktouyq0ucpajktkluw_thumb_8c7

Lapsukaisen ensimmäinen lento vuonna 2016