7. joulukuuta – monikielinen
Meidän perhe on kaksikielinen, tai oikeastaan monikielinen. Puhumme yhdessä hollantia, ja minä puhun lapsen kanssa suomea. Me vanhemmat teemme työmme pääosin englanniksi: mies on töissä amerikkalaisessa firmassa ja minä teen töitä eurooppalaisten tutkimusryhmien kanssa. Lapsikin alkoi oppia englantia koulussa neljävuotiaana ja YouTubesta varmaan jo ennen sitä.
Lapsi pärjää suomella hyvin, vaikka puhuukin sujuvammin hollantia. Mies ei osaa suomea juuri ollenkaan – emme ole jaksaneet panostaa siihen. Hänkin käyttää kuitenkin sellaisia suomenkielisiä sanoja kuin: rakas, kakka, fazeri, mitä, huomenta, kahvi, nukkumaan, pieni, yskä, hyvä, pusu, karhu, hassu, heippa ja muroja.
Mies kutsuu pullaa johdonmukaisesti pulaksi, perunaa vahingossa päärynäksi ja minua toisinaan hellittelynimellä rakastan. En ole raaskinut korjata.
monikielisyys – yksilön kyky tai mahdollisuus käyttää useita eri kieliä puheyhteisössään; monien eri kielten käyttö kieliyhteisössä. Lähde: Tieteen termipankki
