Vuoden viimeiset päivät: 16. joulukuuta
Heräsin kolmelta yöllä rautatipan aiheuttamaan vatsakipuun. Se ei yllättänyt mutta harmitti silti – aina sama juttu. Närästyslääke ja keksi auttoivat vähän, mutten saanut enää nukuttua ennen puolta seitsemää aamulla. Taapero sen sijaan veteli yön putkeen – kahdeksasta illalla juuri siihen puoli seitsemään saakka.
Nukuin vielä tunnin, mutta sitten minun oli pakko nousta, koska avomies oli lähdössä Antwerpeniin joukkorahoittamansa Seef-nimisen pienpanimon avajaisiin. Olin iloinen hänen puolestaan, koska hän pääsi matkaan hyvän ystävänsä kanssa.
Taapero luuli kahdeksalta saapunutta avomiehen ystävää joulupukiksi. Ihan ymmärrettävää, olihan miehellä päällään punainen sadetakki.
Kävin taaperon kanssa hollanninkielisessä musiikkileikkikoulussa, joka on yleensä avomiehen ja taaperon yhteinen juttu. Sen jälkeen pysähdyimme Dompleinin joulumarkkinoilla kuuntelemassa englanninkielisiä Christmas Carolseja. Taapero tapitti nuoria laulajia keskittyneesti, taputti joka laulun jälkeen ja huusi suomeksi lisää!
Iltapäivällä taaperon hoitaja tuli ja minä lähdin hakemaan synttärikakkuja ja ostelemaan joululahjoja. Minun oli tarkoitus lähteä Haagiin suomalaisen naiskuoro TAIKAn joulukonserttiin, mutta en uskaltanut lähteä pitkään matkaan eilisen kuumeen takia.
Näin jälkikäteen ajatellen olisin kyllä selvinnyt matkasta, mutta en olisi ehtinyt valmistella taaperon huomisia synttäreitä ollenkaan. Oikea ajankäyttöpäätös siis, vaikka missattu konsertti vähän harmittaakin.
Päivä hurahti tosi nopeasti. Apple Watchini mukaan tulin huonosta yöstä huolimatta kävelleeksi kaupungilla melkein 10 kilometriä. Paikkasin energiavajetta syömällä pitsan Da Portare Viassa.
Kotona tapasin iloisen taaperon, joka nukahti laulettuaan muutamat Sinterklaas-värssyt, Leipuri Hiivan alkusanat ja jonkun minulle tuntemattoman, mahdollisesti itsekeksimänsä biisin.
Taaperoa nukuttaessani kuulin sisäpihalta ensimmäiset ilotulitusten äänet. Olin varsinainen ilonpilaaja, koska tartuin luuriin ja ilmoitin asiasta poliisille. Poliisi tuli ja paukuttelu loppui.
Jonkunhan täällä on kuria pidettävä.
Ystävällisin terveisin,
Kukkahattutäti
