
23. joulukuuta – terveys
Heräsin viime yönä yskänpuuskaan, koska sain sen saman viruksen, joka lapsella on ollut alkuviikosta lähtien. Sanoin aamulla miehelle, että minun olisi kyllä nyt jo korkea aika saada olla edes pari viikkoa terve. Tarkoitan terveellä sitä, että minulla ei olisi mitään kulkutautia. Tämä syksy on ollut yhtä virusten riemujuhlaa, meidänkin perheessä.
Täysin terveeksihän en tässä elämässä enää tule. Minulla on krooninen sairaus, joka pysyy melko hyvin kurissa kaiken maailman leikkauksien ja rautainfuusioiden avulla. En kuitenkaan edes muista, milloin olisin viimeksi herännyt uuteen päivään täysin kivuttomana. Aina sattuu johonkin. Huonona päivänä on otettava parasetamolia, mutta yleensä yritän vain käynnistyä rauhallisesti. Iltaisin olen yleensä aika vetreä ja kivuton. Ellen sitten ole syönyt jotain väärää.
Terveys on minulle suhteellinen käsite. Olen kiitollinen kaikista sellaisista päivistä, joina pystyn tekemään minulle iloa tuottavia tavallisia asioita. Niitä ovat opiskelu, kävelylenkit, työt ja puuhailu perheeni kanssa. Maratonien juoksemisen, vuorikiipeilyn ja syvänmerensukelluksen jätän suosiolla muille.

