13. joulukuuta – lamppu

Ostin muutama viikko sitten uuden lampun, jotta näkisin iltaisin lukea (ikänäkö). Olen aivan ihastunut siihen. Minulle tulee lampusta mieleen edesmenneen mummoni kertoma tositarina, jonka halusin lapsena kuulla yhä uudestaan.

Ida-mummoni vietti lapsuuttaan Laatokan Karjalassa 1900-luvun alussa. Hänen isänsä teki iltapuhteita lampun valossa. Pikku-Idalla oli tapana kastella narunpätkä suussaan ja koskettaa sillä lampun kupua. Kuuma lasi sihahti, kun märkä naru osui siihen. Kerran lamppu ei kestänytkään mummon leikkejä, vaan sen kupu halkesi. Isä suuttui. Uusia lamppuja ei mummon perheessä kai hankittu noin vain.

Nyt aikuisena olen miettinyt sitä, miten ison vaikutuksen tapahtuma teki mummoon. Hän osasi kertoa sen vielä 70 vuotta myöhemmin niin tarkasti, että minusta tuntui kuin olisin ollut paikan päällä seuraamassa tapahtumia.

Kuvassa näkyvä teos on Päivi Kärkkäisen ”Karhun uni”.