perhe

Muutaman viikon sairastelun jälkeen

Minun on monta päivää on tehnyt mieli tehdä muistiinpanoja näistä hulluista ajoista, mutta aivokapasiteettini ei ole riittänyt mihinkään ylimääräiseen.

Tulimme karkauspäivänä kotiin Tampereelta, jossa olimme viettäneet lumetonta hiihtolomaa ja nähneet kaikkia tärkeitä ihmisiä. Olin jo Suomessa vähän flunssainen tai ainakin jotenkin erityisen väsynyt.

Maaliskuun ensimmäisenä päivänä kävimme kävelyllä Utrechtin yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa, mutta en pystynyt nauttimaan perheen yhteisestä ulkoiluhetkestä, koska minulla oli omituinen viluinen olo.

kukkia.jpg
Utrecht Botanic Gardens, maaliskuu 2020

Viisi päivää Suomesta paluun jälkeen lapsella oli yhden päivän mittainen lievä kuume ja vähän nuhaa. Minulle kuume nousi seuraavana päivänä, perjantaina 6. maaliskuuta. Vietin viikonlopun tiiviisti sängyssä: minulla oli yskä, älytön nuha ja täysin voimaton olo.

Voimatonta oloa kesti pari viikkoa. Aloin olla henkisesti aika lopussa, varsinkin sen jälkeen kun selvisi, että koulut suljetaan 16. maaliskuuta alkaen. Lopulta en ollut varma, oliko voimaton olo psyykkistä vai fyysistä vai molempia.

Minua ei ole testattu, enkä ole edes ollut yhteydessä omalääkäriini, koska kaikkien silloisten(kin) hoito-ohjeiden mukaan minun piti vain pysyä kotona ja sairastaa rauhassa. Perussairaudestani huolimatta en kuulu riskiryhmään, koska minulla ei ole immunosuppressiivista lääkitystä.

Kyseessä saattoi olla mikä tahansa virus, mutta täytyy myöntää, että olin jossain vaiheessa aika huolissani – varsinkin sen voimattoman olon takia. Mehän olimme juuri matkustaneet lentokoneissa ja junissa.

Pikkuhiljaa jaksoin alkaa puuhailla kaikenlaista kotona. Töitäkin olen tehnyt päivittäin niin paljon kun olen jaksanut. Neljävuotias on ollut kotona, emmekä ole nähneet muita ihmisiä, joten arki on ollut täynnä aikataulutusta ja lapsenhoitoa. Olen yrittänyt levätä sen verran kuin mahdollista.

Nyt olen kunnossa, jos takaraivossa jyskyttävää huolta maailman tilanteesta ei oteta huomioon. Hengitystieoireet ovat poissa, joten aion kohta lähteä kävelylle ensi kertaa pitkään aikaa. Hollannissa on kevät pitkällä, eilen oli lämpöä peräti 16 astetta.

Aion ensi viikolla kirjoittaa blogipäiväkirjaa. Jotenkin tämä outo ajanjakso on saatava dokumentoitua.

IMG_0698.jpg
Sininen hetki Utrechtissa, maaliskuu 2020

 

3 Comments

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: