Matkapäivät 78-79/90: Maui

Tehtiin
Maanantaiaamuna käväisimme viereisellä rannalla (Kamaole Beach Park II). Sää oli sopivan pilvinen. Mies ja lapsi kävivät aallokossakin, minä antisankari istuin turvallisesti rantatuolilla ns. vahtimassa tavaroita. Iltapäivällä aloimme tulla mökkihöperöiksi, joten päätimme spontaanisti lähteä käymään Waikapussa, Maui Tropical Plantationilla. Saimme vielä liput klo 14 starttaavaan turistijunakierrokseen. (Kyseessä ei ole oikea juna, vaan sellainen tietä pitkin kulkeva pitkä kärry.) Kolmen vartin mittaisen kiertoajelun aikana näimme mm. ananaksia, avokadoja, mangoja, taaroa, jakkihedelmiä, macadamiapähkinöitä ja monia muita kasveja. Puolimatkassa pysähdyimme seuraamaan sitä, kuinka oppaamme rikkoi kookospähkinän ja kertoi kaikenlaista kookospalmuihin ja kookospähkinöihin liittyvää mielenkiintoista faktaa. Tietoa tuli juuri sopivasti. Oppaan selostus oli selkeä, kärryn kajareiden äänentoisto miellyttävä ja matka sen verran lyhyt, että lapsikin jaksoi hyvin. Kierroksen loputtua saimme pienen rasiallisen tuoretta ananasta. Nam! Plantation on hieno paikka viettää iltapäivää, jos ei inhoa alohakrääsää ja muita turistijuttuja: alueella on pieni kauppa, kahvipaahtamo, jäätelökioski, ravintola, ankkalampi, kilpikonnia, kauniita istutuksia ja pieniä penkkejä, joilla voi istuskella ihmettelemässä muita turisteja. Tänä maanantaina siellä oli aika rauhallista, mutta voin kuvitella, että vilkkaimpana lomasesonkina tunnelma ei ole yhtä seesteinen. Jätskikitskan guavasorbetti oli muuten taivaallista! Vietimme alueella loppujen lopuksi noin kolme tuntia, ja aika meni tosi nopeasti. Söimme siellä jopa aikaisen illallisen, joka tarjoiltiin ravintolan upealla terassilla (ks. näköala videosta tuolta postauksen lopusta). Ajoimme mahat täynnä takaisin kotiin ja otimme loppuillan rauhallisesti. Lapsen nukahdettua palasimme The Crown -sarjan pariin, kuinkas muutenkaan. Tiistaina lähdimme koko porukalla palauttamaan vuokra-autoa ja kävimme sitten kahvilla Kihein keskustan Akamai Coffee Companyssa, jossa join koko matkan parhaan cappuccinon. Oijoijoi, että se teki minut onnelliseksi! Kahvila tarjoaa Mauilla kasvatettua ja paahdettua kahvia. Ruokimme nälkäisen lapsen roskaruualla ja ajoimme sitten bussilla kämpille lepäilemään. Ennen ravintolaillallista lapsi ja mies kävivät uima-altaalla. Minä järjestelin kämpän ja ihastelin ensi vuoden kalenteriani, joka saapui tänään postissa Australiasta saakka (sain sen tilattua tänne ilman postikuluja). Illallisen jälkeen kävelimme rannalle katsomaan auringonlaskua. Trubaduuriduo soitti amerikkalaisia klassikoita meidän asuntomme edessä niin kuin melkein joka ilta, aallot löivät laavakiviin ja ilma oli lämmin. Näin rantavedessä yhden kilpikonnan. Se oli idyllinen toiseksi viimeinen ilta Mauilla.

Syötiin
Maanantaina söimme leipälounaan kotona. Illallisen söimme Maui Tropical Plantationin The Mill House -ravintolassa, jossa sattui olemaan happy hour. Tilasimme margaritapizzan, taarorisoton ja pari naudanlihalla täytettyä manapuaa. Tiistaina lapsi ja mies söivät lounasta McDonaldsissa ja minä söin tuoreen malasadan eli sokerimunkin. Söimme illallisen Cafe O’Lei -ravintolassa. Ruoka oli herkullista! Tilasin paahdettuja ruusukaaleja ja artisokansydämiä, kasvismakirullia (sushia) ja rapukakkuja (crab cakes). Lurps.

Sää
Maanantaina sää oli harvinaisen viileä ja tuulinen – se oli oikeastaan aika ihanaa. Tiistaina oltiin taas tutuissa 29-30 asteen helteissä.

Takaisku
Lapsi oli maanantaina altis onnettomuuksille: hän kaatui ja sai kunnon naarmun polveensa, jätti pienet sormensa saippua-annostelijan väliin ja puraisi kieleensä. Voi pientä!

Kohokohta
The Mill Housen illallismaisemat olivat kyllä mahtavat. Muutenkin Plantation-reissu oli onnistunut. Naurattaa vieläkin se, että yllätimme kilpikonnapariskunnan romanttisissa puuhissa. Lapsi selitti tärkeänä, että ne tanssivat. Tiistaina ilahdutti erityisesti se, että mies sai pelastettua ajoradalta eksyneen tipun, joka oli niin pieni, ettei päässyt hyppäämään jalkakäytävälle, jonne sen kanaemo ja neljä sisarusta olivat ehtineet. Raukkaparka piipitti hätääntyneenä.

Omat tunnelmat
Huomaan, että nautin erityisesti niistä päivistä, joina olemme liikkeellä. Näin matkan lopussa luppoaikaa on jo ollut tarpeeksi, ja minun pääni tarvitsee jotain aktiviteettia. En olekaan koskaan elämässäni oikeastaan ollut rantalomalla – jostain syystä minun sympaattinen hermostoni rauhoittuu paremmin pienessä rauhallisessa liikkeessä kuin paikallaan. Tai ehkä se johtuu siitä, että kolmevuotiaan kanssa on vähän vaikea rentoutua sillä tavalla kuin yksin lojumalla rentoutuisi. Olen sitä paitsi parempi tekemään lapsen kanssa jotain muuta kuin leikkimään. Mietiskelinkin tässä, että mitenköhän paljon muut äidit jaksavat leikkiä lastensa kanssa? Siis sillä tavalla, että istuu lattialla, pitää kädessään vaikka jotain Ryhmä Hau -hahmoa ja puhuu sen suulla. Tulee usein huono omatunto, kun ei millään jaksaisi ja toinen on niin innoissaan. Vertaistukea, anyone?

Mitä lapselle kuuluu
Lapsi on halunnut viime päivinä leikkiä paljon yhdessä myös niin, että tehdään hänen makuuhuoneen lattialla sijaitsevalle patjalleen tyynyistä maja ja ollaan äiti- ja lapsikissa/dinosaurus/karhu/koira. Sitten tulee myrsky/ihminen/dinosaurus/hirviö/lumisade ja pitää piiloutua äkkiä peiton alle. Sieltä tullaan kuitenkin pian esiin, koska selviää, että vaara olikin odotettua pienempi tai jopa kokonaan ohi. Lapsi ikävöi pehmolelujaan ja sanoo, että aikoo kotiin palattuaan halata niitä kaikkia ja kasata ne omaan sänkyynsä.

Suurimmat menoerät
Maui Tropical Plantantion junakierros $64
The Mill House illallinen $55
Auton vuokra (14 päivää) $474
Cafe O’Lei illallinen $115

Blogissa mainitut paikat löytyvät hollanninsuomalaisen kartoista:

– Maui (Havaiji)
– Big Island (Havaiji)
– Kauai (Havaiji)
– Seattle (Washington)
– Portland (Oregon)
– Provincetown (Massachusetts)
– Boston (Massachusetts)

Olen parhaillaan kolmen kuukauden mittaisella lomamatkalla tuoreen aviomieheni ja 3v 11kk tyttäreni kanssa. Kirjoitan päiväkirjaa ja jaan sitä täällä aina kun ehdin nettiin. Päiväkirjassa on joka kerta samat osiot ja vähintään yksi kuva. Kirjoitan myös omista tunnelmistani, ilman sensuuria.

Tervetuloa seuraamaan meidän perheen matkaa! Jos haluat saada tiedon uusista postauksista suoraan sähköpostiisi, voit liittyä blogin sähköpostilistalle (linkki löytyy blogin etusivulta).

Matkaan ei liity kaupallista yhteistyötä.