Matkapäivät 54-55/90: Havaijin Big Island

Tehtiin
Lapsi heräsi perjantaiaamuna jo viiden jälkeen, joten päätimme lähteä ajelemaan Konalle päin heti aamulla. Menimme puolisalaa Courtyard by Marriott King Kamehameha’s Kona Beach Hotelin uima-altaalle uimaan ja syömään lounasta. Uima-altaalla oli myös iso porukka nuoria aikuisia, jotka olivat tulleet Havaijille viettämään ystäviensä häitä. Kyseessä oli ns. destination wedding, joita Havaijilla järjestetään paljon. Morsian ja sulhanenkaan eivät siis välttämättä asu Big Islandilla, vaan lentävät saarelle yhdessä ystävien ja sukulaisten kanssa viettämään häitään. Tämä hotelli oli se paikka, jonne vuonna 2015 saavuimme suoraan lentokentältä. Minä muistan tietenkin tuosta neljän ja puolen vuoden takaisesta tapahtumasta vain sen ruoka-annoksen, jonka söin pimeässä illassa: chili cheese fries (ei valitettavasti enää ruokalistalla). Konan kuuluisa IRONMAN-triathlon starttaa muuten tästä hotellista. Lounaan jälkeen ajelimme noin puoli tuntia etelään päin. Olimme aikoneet pysähtyä kapteeni Cookin muistomerkille, joka on pystytetty (suunnilleen) sinne, missä Havaijin löytänyt kapteeni Cook surmattiin vuonna 1779. Lapsi oli kuitenkin nukahtanut autoon, emmekä raaskineet herättää häntä, joten ajelimme pikkuteitä pitkin takaisin Waikoloaan. Ohitimme ränsistyneitä ja huonokuntoisia taloja sekä liikkeitä, jotka eivät näyttäneet turistikaupoilta; sitä aidompaa Konaa siis. Takaisin Waikoloaan päästyämme lepäsimme vähän ja lähdimme sitten kohti ehkä Kohala-rannikon hienointa hotellia, Fairmont Orchidia. Ihastelimme hotellia, sen sisäpihan suihkulähteitä ja porraskäytävän altaassa asuvia monivärisiä kaloja ja menimme sitten rannalla sijaitsevaan ravintolaan syömään illallista sopivasti Happy Hourin aikaan. Ravintolan terassin lattia on rantahiekkaa, ja sen vierellä on iso nurmikenttä, jossa oli lapsille vähän leluja. Meidän lapsukaisemme sai seuraa kahdesta noin 6-vuotiaasta amerikkalaistytöstä, jotka kielimuurista huolimatta tarttuivat kolmevuotiasta hellästi kädestä ja ottivat mukaan leikkeihinsä. Juttelimme tyttöjen alkujaan skotlantilaisen, Oregonin osavaltiossa asuvan isän kanssa. Illallisen aikana muutama erittäin uhanalainen havaijilainen merikilpikonna (honu) ryömi rannalle lepäämään. Heitä sai ihmetellä turvallisen välimatkan päästä. Mielettömän hienon auringonlaskun jälkeen siirryimme hotellin ruoholle tähtienkatselutarkoituksessa (vapaa pääsy joka perjantai!). Pilvisen sään takia emme nähneet hienoa tähtitaivasta, mutta kahden kommunikaatiotaidoiltaan ei-kovin-lahjakkaan tähtitieteen ammattilaisen pystyttämän teleskoopin kautta saimme ihailla Saturnusta renkaineen! Ajoimme kotiin pimeässä ja olimme kaikki erityisen hyvällä tuulella mukavan ja tapahtumarikkaan päivän jälkeen. Lauantai olikin sitten tahmeampi päivä. Emme oikein päässeet käyntiin koko päivänä, ja meidän kaikkien olo oli nihkeä. Kävin kuitenkin iltapäivällä lapsen kanssa ruokaostoksilla ja lunastamassa pisteillä voittamamme kasarityyliset matkamuistot: vuoden 2020 maisemakalenterin, Hawai’i-mukin ja ruman värikkään Hello Kitty Hawaii -kassin. Ennen illallista mies kävi lapsen kanssa loma-asuntoalueen uima-altaassa. Illalla luin lapselle paljon Tatua ja Patua ja toivoin hyvittäväni näin osan siitä laiskuudesta, jolla olin osallistunut hänen leikkeihinsä aiemmin päivällä. Luin netistä, että aikaisin aamulla saaren pohjoisosassa oli ollut noin 3,2 Richterin maanjäristys. Se ei tuntunut meillä asti.

Syötiin
Söimme perjantaina lounaaksi hampurilaisia, grillattua juustoleipää ja wrappeja, taas Billfish Poolside Bar & Grillessä. Illalla söimme pitsaa, kevätrullia, friteerattuja katkarapuja ja paputacoja Fairmont Orchid -hotellin Hale Kai -ravintolassa (suositus auringonlaskun aikaan!). Lauantaina söimme lounaaksi jääkaapin jämiä ja illalliseksi kokkasin ruusukaaleja, ravioleja, parsakaalia, tomaattia ja mozzarellaa.

Sää
Nyt on ollut iltapäivisin kyllä tosi kuuma. Illat ovat varsinkin meren äärellä sen sijaan oikein mukavia.

Takaisku
Minulla oli suussa kipeä afta. Miehellä taas oli lauantaina oikea jalka sen verran kipeä, ettei hän voinut lähteä kävelylle – hän oli ehkä rasittanut sitä liikaa tai astunut väärällä tavalla. Onneksi nämä ovat kokemuksemme mukaan pieniä ohimeneviä harmeja.

Kohokohta
Oli ihanaa, että lapsi pääsi leikkimään toisten lasten kanssa Fairmontin pihanurmella. Hänen kasvonsa loistivat onnesta, kun hän tuli kertomaan meille, että hänellä on uusia kavereita. Meren äärellä sijaitseva Hale Kai -ravintola oli hyvä paikka istuskella siiderilasin kanssa auringonlaskua ihailemassa, kun lapsellakin oli niin kivaa. Havaijilainen musiikki ja soihdut täydensivät rentoa (lomakeskus)tunnelmaa.

Omat tunnelmat
Lauantai oli ihmeen ahdistava – kämpillä seinät meinasivat kaatua päälle, mutta aktiviteetteihinkaan ei ollut energiaa. Ja suussa oleva afta kiukutti – suolistosairauteni takia saan niitä usein. Mutta okei, tätähän tämä pitkä matkustaminen on, kun katsotaan Instagram-tarinoita syvemmälle; välillä on huonompia päiviä. Ei voi lapsellekaan jaksaa olla superviihdyttäjä koko ajan. Lauantaiaamuna kävin hakemassa hyvää kahvia ja malasadan Marriottin aulakahvilassa ja istuskelin siellä hetken päästäkseni lähemmäs zen-olotilaa. Minusta on tärkeää se, että osaamme myöntää itsellemme ja toisillemme, että aina ei oikein lähde sen sijaan että yrittäisimme olla koko ajan menossa jonnekin ja suorittaa lomaa otsa kurtussa.

Mitä lapselle kuuluu
Huomaan selvästi, miten tärkeää lapselle on leikkiä muiden lasten kanssa. Melkein neljän vuoden iässä kielimuuri on siitä hankala, että hän ei voi leikkiä sillä tavalla kuin yleensä leikkii: pitkiä mielikuvitusleikkejä keksimällä. Palikoilla rakentelu pihanurmella sen sijaan onnistuu hyvin ilman yhteistä kieltäkin. Kotiasiat ovat mielessä välillä: nelivuotissynttärit, oma sänky, omat pehmolelut, paras ystävä (nelivuotias naapurintyttö). Uhmaikä on alkanut väistyä, ja lapsi sanoittaa tunteitaan yhä hienommin. Hän osaa esimerkiksi kertoa, onko surullinen vai vihainen. Olemme nauttineet hänen innostaan oppia uusia asioita. Koulunalku tammikuussa ei taida olla yhtään hassumpi juttu! Iltarutiinina meillä on lapselle mieluinen piirrä selkään ja arvaa mikä eläin -leikki. Yritämme koko perheen voimin keksiä uusia piirrettäviä: gekko, kameleontti, mangusti, alligaattori, valkoinen tiikeri.

Suurimmat menoerät
Illallinen ja lounas perjantaina $120

Blogissa mainitut paikat löytyvät hollanninsuomalaisen kartoista:

– Big Island (Havaiji)
– Kauai (Havaiji)
– Seattle (Washington)
– Portland (Oregon)
– Provincetown (Massachusetts)
– Boston (Massachusetts)

Olen parhaillaan kolmen kuukauden mittaisella lomamatkalla tuoreen aviomieheni ja 3v 10kk tyttäreni kanssa. Kirjoitan päiväkirjaa ja jaan sitä täällä aina kun ehdin nettiin. Päiväkirjassa on joka kerta samat osiot ja vähintään yksi kuva. Kirjoitan myös omista tunnelmistani, ilman sensuuria.

Tervetuloa seuraamaan meidän perheen matkaa! Jos haluat saada tiedon uusista postauksista suoraan sähköpostiisi, voit liittyä blogin sähköpostilistalle (linkki löytyy blogin etusivulta).

Matkaan ei liity kaupallista yhteistyötä.