blogi,  matkustus,  perhe

Matkapäivät 50-51/90: Havaijin Big Island

Tehtiin
Maanantaiaamuna aikaisin lähdimme ajamaan kohti saaren itäpuolella sijaitsevaa isompaa kaupunkia, Hiloa. Sinne pääsee kolmea eri reittiä, joista valitsimme tällä kertaa pohjoisimman, koska halusimme pysähtyä Waimeassa siinä hienossa Anuenue-leikkipuistossa, jonka ohi olimme ajaneet muutama päivä sitten. Vietimme helteisessä leikkipuistossa noin puolitoista tuntia. Mies kävi hakemassa meille kahvit läheisestä Waimea Coffee Companysta. Söimme lounaankin Waimeassa, ja jatkoimme sitten matkaa kohti itärannikkoa. Saaren itäosa on vehreää sademetsää ja kontrasti länsipuolen mustiin laavakenttiin on suuri. Maisemat olivat mahtavat ja vain paranivat, kun pääsimme Hawaii Tropical Botanical Gardeniin. Viidakkopuutarhan perusti herra Lutkenhouse 1970-luvun lopussa ja se avattiin yleisölle vuonna 1984. Alueella on kuulemma yli 2000 kasvilajia – puita, kukkia ja pensaita – ja siellä täällä hienoja vesiputouksia. Puutarhan läpi kulkeva asfaltoitu, lastenrattaidenkin mentävä reitti laskee Onomea Baylle, merenrantaan, jossa aallot lyövät villisti laavakiviä vasten. Kävelimme koko 1-1,5 mailin mittaisen reitin – lapsikin jaksoi kävellä koko matkan, vaikka välillä mentiin jyrkästi alas ja ylös. Puutarhan sisäänpääsymaksu oli vähän korkea ($20 per aikuinen, pieni lapsi ilmaiseksi), mutta omasta mielestäni joka sentin arvoinen. Miehelle ja lapselle tuli kuulemma selväksi, että olin aivan haltioissani, koska huokailin koko ajan aah ja ooh. Sademetsässä oli tietenkin kosteaa, mutta ei hyttysiä. Saavuimme Hiloon iltapäivällä noin kolmen maissa ja menimme heti hotellin baariin aikaiselle illalliselle. Tuijottelimme merta, toisiamme ja ruutuja parin tunnin ajan ja menimme sitten pesulle, pisulle ja nukkumaan onnellisina kivan päivän jälkeen. Tiistaiaamuna söimme hotellissa buffetaamiaisen ja lähdimme jo yhdeksän maissa kohti eläintarhaa (Panaewa Rainforest Zoo). Eläintarhaan on vapaa pääsy, ja sen vetonaula on harvinainen valkoinen tiikeri eli rewantiikeri. Eläintenhoitaja kertoi, että valkoisen värin aiheuttama geeni on resessiivinen, joten valkoinen tiikeri voi saada valkoisen pennun vain toisen valkoisen tiikerin kanssa. Toinen eläintarhan tärkeistä eläimistä on alligaattori. Muuten sieltä löytyi paljon lintuja. Yleisvaikutelma eläintarhasta oli vähän vanha ja likainen. Olin ihan tyytyväinen siihen, että alue oli niin pieni, että selvisimme sieltä ulos noin tunnissa. Kävimme Walmartissa syömässä ja ostamassa lapselle paketin Lego Friendsejä ja lähdimme vielä käymään Hilon eteläpuolella asuvan suomalaisen naisen luona, joka oli aiemmin lähettänyt minulle viestin blogin kautta. Oli hauska jutella aikuisten suomea. Istuskelimme verannalla, joimme kahvia ja kävelimme lyhyen matkan merenrantaan. Maisemat luonnontilassa olevalla laavarannalla olivat hienot: turkoosi vesi, villit vaahtopäät ja musta laava ovat vastustamaton yhdistelmä, ja voisin istuskella siellä katselemassa maisemia vaikka kuinka kauan. Mies ja lapsi pääsivät pulahtamaan perheen uima-altaaseen, ja saimme mukaan suomalaisia kirjoja ja pieniä makeita banaaneja suoraan puusta. Kiitos vielä tätäkin kautta! Ajoimme saarea halkovan Saddle Roadin kautta kotiin. Tie kulkee kahden tulivuoren, Mauna Kean ja Mauna Loan, yhdistävän Humu’ula-satulan kautta ja nousee korkeimmillaan yli kahteen kilometriin. Tie Mauna Kean huipulle on tällä hetkellä suljettu mielenosoitusten takia. Mielenosoittajat ovat leiriytyneet karuihin olosuhteisiin noin kahden kilometrin korkeuteen Saddle Roadilta Mauna Kealle vievän tien risteykseen ja viettäneet siellä jo muutaman kuukauden. He vastustavat uuden kalliin teleskoopin pystyttämistä saaren pyhimmän tulivuoren huipulle. Laskeutuessamme tietä pitkin alas rannikolle ohitimme rekoille tarkoitetun ylimääräisen kaistan, jossa alamäessä karkuun lähteneen rekan saisi pysäytettyä ensin hiekkaan ja sitten tynnyreistä koostuvaan esteeseen. Lasku rannikolle on raskaille ajoneuvoille sen verran jyrkkä (7%), että tällainen varotoimi on ilmeisesti tarpeen. Huh. Ehdimme kotiin ennen auringonlaskua, joka tulee täällä vähän ennen kuutta. Kotona söimme illallista ja leikin sitten lapsen kanssa uusilla legoilla. Luimme vielä uuden eläinkirjan kolmeen kertaan ennen kuin nukahdin itsekin vahingossa lasta nukuttaessani. Heräsin puoli kahdeltatoista piilolinssit päässä, vaatteet päällä ja ihmeissäni. Tein välttämättömät iltatoimet ja kömmin takaisin sänkyyn.

Syötiin
Maanantaina söimme lounasta Village Burger Waimeassa. Odotusaika oli amerikkalaiseksi yllättävän pitkä, mutta burgerit maistuivat kaikille, ja minun kasvispurilaiseni oli rapea kuin röstiperuna. Nam! Illalliseksi tilasimme hotellin baarissa baked fries (ranskalaisia, cheddaria, pekoninpalasia, kevätsipulia ja hapankermaa), ison trooppisen hedelmälautasen ja bruschettoja, jotka jaoimme solidaarisesti. Tilasin itselleni myös jättimäisen mai tain. Tiistaina söimme poikkeuksellisen pikalounaan McDonaldissa, ja illalliseksi mies haki meille jotakin aasialaista nuudeliruokaa: tofu minulle, katkaravut miehelle. Se oli ihan hyvää, mutta valkosipulia oli laitettu niin runsaalla kädellä, että en paljon muuta maistanutkaan. Lapsi halusi ja sai omatekoisen hodarin.

Sää
Saimme matkalla tuulilasiin muutaman sadepisaran. Muuten sää oli samanlainen kuin muinakin päivinä. Hilon puolella sataa paljon enemmän kuin Waikoloassa, mutta satuimme sinne nyt aurinkoiseen aikaan.

Takaisku
Minulla on risottohuolien lisäksi muitakin hipsterihuolia: hyvän kahvin löytäminen on Amerikassa aina yhtä vaikeaa. Vaikka barista nyökkäilisi ymmärtäväisesti, kun tilaan short, dry cappuccinon, saattaa mukissa olla ihan mitä tahansa. Vain tosi harvoin olen tyytyväinen saamaani kahviin. Hollannissa tätä ongelmaa ei ole, kahvi on melkein aina hyvää. Isot huolet, eikö?

Kohokohta
Kahden päivän reissu Hiloon oli yksi koko matkan parhaimmista jutuista. Meillä oli autossakin hyvä matkatunnelma; lapsi sepitti tarinoita ja lopun aikaa lauloimme suomenkielisiä lastenlauluja samalla kun ihailimme maisemia.

Omat tunnelmat
Taidan olla enemmän reissaaja kuin arvasinkaan. Siinä vaiheessa, kun olemme pakanneet auton ja nostamme kytkintä, innostun siitä, että tulemme näkemään kaikenlaista uutta. Pidän itseäni kotihiirenä (huismus, holl.), mutta on minulla aina ollut tarve vaihtaa välillä maisemaa. Mitä vanhemmaksi lapsi tulee, sitä spontaanimmin uskallan antaa päivien kulua. Lapsi osaa nyt kertoa, mitä tarvitsee ja miltä tuntuu, ja se auttaa minua rentoutumaan. Mies ja lapsi ovat sitä paitsi mukavaa ja helppoa matkaseuraa.

Mitä lapselle kuuluu
Lapsen mielikuvitus on kyllä uskomaton. Tiistaina hän kertoi meille hyvin yksityiskohtaisesti, että aikoo hankkia kotieläimeksi kengurun ja kuvaili, mitä kaikkea aikoo sen kanssa tehdä. Kengurulle tulisi häkki takapihalle Utrechtiin. Jotta koko homma ei menisi pelkäksi mielikuvitusleikiksi, lapsi muisti varmistaa mieheltä, ettei kai tämä ole allerginen kenguruille. Hänelle kun on kerrottu, ettei meille voi ottaa koiraa eikä kissaa miehen allergian takia. Mies vastasi totuudenmukaisesti, ettei tiedä, koska ei ole käynyt kenguruallergiatestissä. Lapsi tuli tiistaina myös siihen tulokseen, ettei aio koskaan saada lapsia, koska lapset leikkivät sitten aina hänen leluillaan. Tulimme asiaa pohdittuamme siihen tulokseen, että omat lelut voisi ehkä laittaa lapsilta piiloon isoon laatikkoon, jonka voi ottaa esille silloin kun lapset eivät ole kotona.

Majoitus
Nukuimme yhden yön (osittain) uudistetussa Hilo Hawaiian -hotellissa, joka oli ihan kiva ja siisti. Varasimme huoneen äkkilähtönä hoteltonight.com -sivuston kautta hintaan $88. Toisen puolen huoneista olisi ollut merinäköala, joka olisi maksanut $30 enemmän. Meidän hyvin ilmastoitu huoneemme sijaitsi kadun puolella ison puun vieressä. Puu oli täynnä viserteleviä lintuja. Illalla ja aamulla Hilon lentokentän lentokoneet kuuluivat huoneeseen, joten hotelli ei välttämättä sovellu kaikkein herkkäunisimmille. King-kokoinen sänky oli vain 170 cm leveä mutta muuten erittäin mukava. Mahduimme siihen kolmestaan ja varsinkin lapsoselle uni maistui peräti 12 tunnin verran. Todella monipuolinen aamiainen seisovasta pöydästä maksoi $26 per aikuinen, lapsi sai alennusta.

Suurimmat menoerät
Hawaii Tropical Botanical Garden pääsyliput $40
Hotellilasku ruokineen $160
Burgerilounas $40
Thai-illallinen $40

Blogissa mainitut paikat löytyvät hollanninsuomalaisen kartoista:

Big Island (Havaiji)
Kauai (Havaiji)
Seattle (Washington)
Portland (Oregon)
Provincetown (Massachusetts)
Boston (Massachusetts)

Olen parhaillaan kolmen kuukauden mittaisella lomamatkalla tuoreen aviomieheni ja 3v 10kk tyttäreni kanssa. Kirjoitan päiväkirjaa ja jaan sitä täällä aina kun ehdin nettiin. Päiväkirjassa on joka kerta samat osiot ja vähintään yksi kuva. Kirjoitan myös omista tunnelmistani, ilman sensuuria.

Tervetuloa seuraamaan meidän perheen matkaa! Jos haluat saada tiedon uusista postauksista suoraan sähköpostiisi, voit liittyä blogin sähköpostilistalle (linkki löytyy blogin etusivulta).

Matkaan ei liity kaupallista yhteistyötä.

Anuenue Playgroud, Waimea
Menomatka
Hawaii Tropical Botanical Garden

Aamiaismaisemat Hilossa
Panaewa Rainforest Zoo, Hilo
Paluumatka Saddle Roadin kautta

6 Comments

  • Mari

    Kaukokaipuu iskee näitä matkaraporttejasi lukiessa, ne lämmittävät täällä pohjoisessa jossa pimeys on isketty kuin märkä rätti naamaan viime viikonlopun talviaikaan siirtymisen johdosta. Tahtoo Hawaijille!! Nyt!!

    • satu

      Ymmärrän… ja meillä Utrechtissa olisi sentään vielä noin 9 astetta. On varmaan vähän hassua tulla joulukuussa takaisin, kun on pakko laittaa sukat jalkaan taas ensimmäistä kertaa 2,5 kuukauteen. 😮

  • Paula - Viinilaakson viemää

    Ha ha… minulla on tuo sama kahvi ongelma. Ostan ulkona ollessa vain lattea tai cappuccinoa. koska en tykkää kahvin mausta. Kotona sitten juon kahvin mustana ja jauhan itse pavuista.

    Voi ihana Big Island! Tulee ikävä sinne näitä lukiessa. Mekin vihdoin teimme päätöksen Spring Breakin matkasta ja varasimme lennot Mauille. Haaveissa oli Costa Rica mutta halusin nyt kerrankin lomalle, jossa pysytään yhdessä paikassa. Meidän matkat on aina sellaista viuhtomista paikasta toiseen, niin nyt vaan ollaan. Minne olette menossa seuraavaksi? Tuletteko Kaliforniaan tällä reissulla?

    • satu

      Hei kivaa, Mauille! Se on meidän seuraava kohde… 🤫 Tällä reissulla ei tulla Kaliforniaan, paitsi yhdeksi yöksi kotimatkalla, vaikka se kyllä oli ensin meidän listalla, koska on meille kanssa vähän tuttu ja mieluinen. Mies käy usein Piilaaksossa töiden puolesta. Sitten kun tyttö on isompi, tulla varmaan sinne ajelemaan pitkin rannikkoa.

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: