Matkapäivä 26/90: Kauai

Tehtiin
Aamulla mies ja lapsi kävivät aamu-uinnilla sillä aikaa kun minä järjestelin asuntoa ja pesin pyykkiä loma-asuntoalueen pyykkituvassa. Koneellisen pyykkiä saa pestä kolmella dollarilla ja annos pesuainetta maksaa dollarin. Kuivausrumpukin syö kolme dollaria per kuivauskerta. Kaikki hoituu kätevästi luottokortilla ilman asiakaspalvelijoita. Koneen pyöriessä istuskelin ulkona ja kirjoitin blogia. Ilma oli niin hiostava, että päätimme toisen aamiaisen jälkeen lähteä auto-ajelulle. Matkustimme taas puolen tunnin matkan Lihuen kaupunkiin ja kävimme isossa Safeway-marketissa, joka ei ole kovin edullinen. Valikoima on mahtava, ja kaupassa valmistetaan jopa tuoretta sushia. Palasimme nopeasti Poipuun, koska iltapäiväksi oli luvattu kaatosateita ja Flash Flood Watch oli edelleen voimassa. Makoilimme kattotuulettimen alla ja minä lueskelin vaihdevuosiartikkeleita Oprah Magazinesta, kun puhelimeeni tuli hätäviesti: Flash Flood Watch oli muuttunut varoitukseksi (Flash Flood Warning). Samaan aikaan asunnon lankapuhelin soi, ja sama ilmoitus tuli sitäkin kautta. Varoituksen ollessa voimassa on hyvä välttää turhaa autoilua ja paikkoja, joissa on nopean tulvimisen riski. Rankkasade jatkui koko loppuillan, joten pysyimme sisätiloissa ja vietimme liikaa aikaa ruutujemme ääressä. Vettä tuli niin paljon, että ulos ei todellakaan kannattanut lähteä. Olisin tietenkin voinut ottaa trooppisesta kaatosateesta kaiken irti ja tanssia sateessa lapsen kanssa, mutta unohdin olla sillä tavalla rento äiti.

Syötiin
Toiseksi aamiaiseksi munia ja pekonia. Välipalaksi vähän Safewayn sushia ja illalliseksi omatekoisia hampurilaisia (lapsi ja mies) ja juustoleipää ja jukurttia (minä).

Sää
Ilma oli uskomattoman hiostava. Kauaille ominaiset pasaatituulet (trade winds) olivat poissa, joten saarella yleensä vallitseva viilentävä tuulenvire puuttui kokonaan. 30 astetta tuntui neljältäkymmenneltä ja hiki valui pienimmästäkin ponnistuksesta.

Takaisku
Kaupasta eilen ostamani La Crema Chardonnay osoittautui La Crema Pinot Griksi. Yäk. Olin tarttunut väärään pulloon. Laitan tähän tällaisen kevyen takaiskun ja viittaan omiin tunnelmiini, joihin pääset, jos jatkat lukemista.

Kohokohta
Lapsen kanssa on hauska olla ruokakaupassa (paino sanalla ruoka). Kolmevuotias muuttuu siellä pikkuvanhaksi kauppakaveriksi, joka ehdottelee kirkkaalla äänellä kaikenlaisia ruokaostoksia ja suorittaa hänelle annetut tehtävät esimerkillisesti. Leluja myyvät kaupat ovat asia erikseen, niissä kannattaa käydä yhdessä vain, jos on pakko.

Omat tunnelmat
Valehtelisin, jos väittäisin, että pysyin rauhallisena sen jälkeen kun sain puhelimeeni tulvavaroituksen. Mitään tulvaahan täällä meillä päin ei näkynyt – kyse oli ihan tavallisesta rankkasateesta. Hollannissakin saamme välillä säävaroituksia, jotka on koodattu eri väreillä vakavampaan päin: keltainen, oranssi, punainen. Vieraassa paikassa varoitus kuitenkin tuntuu jotenkin kohtalokkaammalta, koska maasto ei ole tuttu. Olin jo yöllä herännyt sellaiseen painajaiseen, että asuntomme lattia oli veden vallassa. Kauailla oli kyllä tänä iltana yksi pohjoinen tie poikki tulvan takia ja sähkökatkos saaren toisella puolella, mutta täällä eteläisessä Poipussa sateen huomasi lähinnä siitä, että takapihan nurmikko oli märkä. Onneksi mies on tottunut näihin minun pikkupaniikkeihini, joita olen ruvennut saamaan äidiksi tultuani. Kun kysyin häneltä varoituksen luettuani, mitä meidän nyt pitäisi tehdä, hän vastasi rauhallisesti, että siinähän se lukee: Avoid flooded areas. Totta.

Mitä lapselle kuuluu
Lapsi nukkuu tosi hyviä yöunia. Nukun hänen vieressään vuodesohvalla, enkä yleensä kuule hänestä muuta kuin ehkä yhden unensekaisen lauseen joskus aamuyöllä. Nyt hän oli skipannut päiväunet ja nukahti illalla jo kello 19. Lapsi tykkää siitä, että saa välillä uppoutua rauhassa elokuvan katsomiseen eikä tarvitse koko ajan olla menossa. Jalka on selvästi parantumassa, ja nyt hän pääsee jo käymään yksin vessanpöntöllä ja kävelee ilman sandaaleitakin. Hurraa!

Suurimmat menoerät
Ruokakauppalasku $80

Blogissa mainitut paikat löytyvät hollanninsuomalaisen kartoista:
– Kauai (Havaiji)
– Seattle (Washington)
– Portland (Oregon)
– Provincetown (Massachusetts)
– Boston (Massachusetts)

Olen parhaillaan kolmen kuukauden mittaisella lomamatkalla tuoreen aviomieheni ja 3v 9kk tyttäreni kanssa. Kirjoitan päiväkirjaa ja jaan sitä täällä aina kun ehdin nettiin. Päiväkirjassa on joka kerta samat osiot ja vähintään yksi kuva. Kirjoitan myös omista tunnelmistani, ilman sensuuria.

Tervetuloa seuraamaan meidän perheen matkaa! Jos haluat saada tiedon uusista postauksista suoraan sähköpostiisi, voit liittyä blogin sähköpostilistalle (linkki löytyy blogin etusivulta).

Matkaan ei liity kaupallista yhteistyötä.