blogi,  hollanninsuomalaisuus,  raskaus,  vauvanhoito

Vauvavuoden neuvot

Olen koko ikäni ollut huono ottamaan vastaan neuvoja, mutta Hollannissa asuessa sitä on ollut pakko harjoitella. Hollantilainen on aina valmiina kertomaan, miten asiat voisi tehdä paremmin. Neuvominen on yleensä hyväntahtoista ja sen tunnistaa siitä, että kysymyslauseeksi naamioitu neuvo alkaa sanoilla weet je wat je moet doen? Tiedätkö, mitä sun pitää tehdä?

Minulla on yksi kolmen vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäinen lapsi. Sen jälkeen kun tulin äidiksi, saamieni neuvojen määrä lisääntyi eksponentiaalisesti, mutta on nyt – lapsen lähestyessä neljän vuoden kouluikää – lähtenyt laskuun.

Saamistani neuvoista ärsyttävimpiä ovat olleet nämä:

  • Kyllä runsaskin pulauttelu on ihan normaalia. Jos vauva kasvaa, kaikki on hyvin. Näin sanoi omalääkäri, kolmella eri kerralla. Ei ollut kaikki hyvin – vauvalla oli vaikea lehmänmaitoallergia. Vauva kasvoi normaalisti, koska korvasi puklaamiaan maitoja syömällä todella tiheästi. Se oli vähän rankkaa, mutta alan pikkuhiljaa toipua.
  • Imetysaikana ei saa juoda hiilihappopitoisia juomia, koska vauva voi saada niistä vatsanväänteitä. Tämän nerokkaan neuvon antoi vauvanhoidon ammattilainen, kun istuin toipumassa sektiosta Fanta-lasi edessäni. Hän ei kuitenkaan osannut selittää minulle, miten hiilihappo pääsee suolistosta äidinmaitoon.
  • Jätät sen itkemään ja laitat korvatulpat korviin. Se huutaa jonkin aikaa ja nukahtaa sitten itsekseen. No comments.
  • Kyllä vauvan nyt jo pitäisi nukkua yöt läpeensä. Sä teet jotain väärin. Vauva oli viiden kuukauden ikäinen. Tämä ei oikeastaan ollut neuvo, vaan ilkeä kommentti.
  • Relaa vähän. Ensimmäinen lapsi, maitoallergia, univelka, krooninen sairaus, imetyshormonit. Kiitos p*rk*l* vinkistä.

Sain raskausaikana ja vauvavuonna myös muutaman hyödyllisen neuvon:

  • Järjestä tavarat jo illalla, vaikka miten väsyttäisi. Noudatimme kuuliaisesti tätä eräästä hollantilaisesta kirjasta bongaamaani viisasta neuvoa. Tavaroiden paikoilleen laittamisessa ennen nukkumaanmanoa meni vain noin viisi minuuttia, mutta kodin järjestys helpotti yötä ja seuraavaa aamua huomattavasti. Toimin edelleen näin.
  • Jotkut isommat vauvat tarvitsevat maitoa yölläkin. Ei kannata huudattaa vauvaa, jos yökiukun voi ratkaista pienellä annoksella maitoa. Uskon tähän vakaasti, koska olen itsekin nälkäkiukkuinen yösyömäri.
  • Myös pienten lasten äidit voivat käydä yksin ruokakaupassa, kampaajalla, vessassa tai suihkussa, jos kotona on terve ja toimintakykyinen toinen aikuinen. Äitiä ei tarvita koko ajan. Lähteminen saattaa varsinkin alussa olla henkisesti vaikeaa, mutta se kannattaa.
  • Tee/osta ruokaa pakastimeen. Mikä onkaan ihanampaa kuin mikroaaltouunissa sulatettu omatekoinen lasagne tai chili con carne? Jopa lähikaupasta ostetut pakastepitsat ovat herkullisia silloin, kun univelkaa on tarpeeksi.
  • Kuuntele äidinvaistojasi ja toimi niiden mukaan. Olet melko varmasti oikeassa.

Seison ehdottomasti näiden neuvojen takana. Itse suostun kuitenkin antamaan tuoreille vanhemmille vain yhden neuvon:

  • Vietä mahdollisimman paljon aikaa sohvalla/sängyllä vauva sylissä. Niitä hetkiä tulee myöhemmin kamala ikävä.

Minä tajusin pitää vauvaa sylissä monta tuntia päivässä, onneksi. Kolmevuotias livahtaa liian nopeasti takaisin leikkeihinsä.

 

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: