Pitkälle kaukomatkalle: neljän kuukauden vapaa töistä

Kirjoittelen muutamia postauksia suunnittelemaamme pitkään kaukomatkaan liittyen. Sarjan aiemmat osat löytyvät kirjoituksen lopusta.

Lähdemme matkaan ensi kuussa. Sovimme jo kauan sitten, ettemme tee matkan aikana töitä missään muodossa. Minulle tämä on iso juttu, koska pidän töistäni ja työpäivistäni paljon – rakastan sitä, että voin aamulla istahtaa tietokoneen ääreen kahvikupin kanssa ja touhuta koko päivän omassa introverttikuplassani. Teemme kuitenkin nyt tietoisen valinnan viettää paljon aikaa kolmestaan ennen kuin lapsi menee kouluun neljävuotiaana ja oppivelvollisuus alkaa viisivuotiaana.

Olisimme varmasti aivan yhtä onnellisia yhdessä myös ilman muutaman kuukauden breikkiä, mutta koska meillä on mahdollisuus tehdä tämä matka nyt, haluamme seikkailla vähäsen.

Silloin kun aloimme suunnitella matkaa, olin vielä palkkahommissa Alankomaiden valtiolla. Olin ehtinyt jo viime vuonna ilmoittaa työnantajalleni, että aion anoa neljän kuukauden palkatonta vapaata tämän vuoden lopulle. Näytti vahvasti siltä, että loma-anomukseni olisi mennyt läpi. En tiedä, vaikuttiko asiaan se, että olen usein kuin avoin kirja – ehkä esimieheni osasi lukea naamaltani sen, että olin päättänyt irtisanoutua, jos loma-anomus ei menisi läpi.

Viime vuoden lopussa tein kuitenkin monesta muusta ihan positiivisesta syystä päätöksen jättää vakityöni ja jatkaa työntekoa freelancerina. Yksinyrittäjänä(kään) ei ole helppo jättää töitä taakseen neljäksi kuukaudeksi, mutta ainoa projekti, joka jatkuu vapaani ajan, on onneksi nyt siinä vaiheessa, että se voi pyöriä hetken ilman projektipäällikköä. Olen joutunut kieltäytymään parista toimeksiannosta, jotka olisivat osuneet loppuvuoteen, mutta en usko, että se haittaa tulevaisuudensuunnitelmiani töiden suhteen.

Avomies on vakitöissä amerikkalaisessa firmassa, joten hänen loma-anomuksensa oli jännittävämpi kun minun. Amerikkalaisethan eivät tunnetusti vietä pitkiä lomia. Mies joutui pyytämään lomaa johtoportaan parilta eri askelmalta, mutta kaikki sujui kätevästi sähköpostilla sanallisen pohjustuksen jälkeen ja loma myönnettiin hyvissä ajoin. Miehen nykyinen työ odottaa häntä tammikuussa matkalta palattuamme.

Minunkin ensi vuoteni alkaa hahmottua. Se on töiden suhteen todennäköisesti yhdistelmä apuraha-kausia, osa-aikatöitä ja yksinyrittäjyyttä.

Meillä on siis hyvä tilanne: voimme rauhallisin mielin lähteä pitkälle lomalle ja palata tammikuussa työpöydän ääreen. Tuloja meillä ei vuoden lopussa enää ole kummallakaan, joten raha-asioihin tällaisella irtiotolla on tietenkin suuri vaikutus.

Toisaalta se, että säästämme lapsen neljän kuukauden päivähoitomaksut, on iso juttu. Päivähoito on Hollannissa järkyttävän kallista ja leikkaa ison loven pikkulapsiperheen kuukausibudjettiin. Jos laittaa lapsensa viideksi päiväksi viikossa päiväkotiin, saa maksaa päiväkodille jopa yli 2000 euroa kuukaudessa. Valtio maksaa siitä sitten osan takaisin tuloista ja työtuntien määrästä riippuen.

Mutta raha-asioista lisää myöhemmin, haluan ensin ainakin paljastaa matkakohteemme. Matkan ensimmäinen etappi löytyykin jo sivuiltani, eikä varmaankaan yllätä niitä, jotka tietävät, miten tapasin avomieheni…

Lue myös
Pitkälle kaukomatkalle: idea
Pitkälle kaukomatkalle: ajankohta