blogi,  elämä alankomaissa,  farmasia,  työ

Yksinyrittäjän hyvä kuukausi

Jätin vakityöni maaliskuun puolivälissä saadakseni päiviini enemmän joustoa ja olenkin nauttinut vapaista aikatauluista täysin rinnoin. Työn määrä ei kuitenkaan vähentynyt – enpä olisi etukäteen arvannut, että laskuttaisin ensimmäisessä kuussa lähes 140 työtuntia eli noin 6,5 tuntia työpäivää kohti!

Minulle sattui niin hyvä mäihä, että minua pyydettiin moniin uusiin työjuttuihin yhtä aikaa. Jouduin jopa myymään ei oota yhdelle työnvälittäjälle, jolla olisi ollut minulle muutaman kuukauden mittainen projekti sairaala-apteekissa. Kalenteriini ei kerta kaikkiaan tulevina kuukausina mahdu enää yhtään isoa asiaa.

Oikeasti en ole enää mikään tuore yksinyrittäjä. Minulla on ollut oma yritys jo jonkin aikaa, mutta olin viime kuuhun saakka tehnyt omaan laskuun vain noin viisi tuntia viikossa vakituisen työni ohella.

Perustin oman yrityksen vuonna 2015 asuessamme pari kuukautta Kaliforniassa. Oma toiminimi oli erityisen kätevä ratkaisu silloin, kun halusin pitää lapsen syntymän jälkeen äitiyslomaa enemmän kuin Hollannin lakisääteiset kolme kuukautta. Olin lapsen ensimmäisen elinvuoden kotona palkattomalla vapaalla ja tein vain vähän töitä. Elimme avomiehen palkalla.

Minäpä kerron, mitä kaikkea kivaa olen ehtinyt tehdä töikseni huhtikuun aikana.

  • Olen eurooppalaisen farmasian alan tutkimuskonsortin projektipäällikkö. Järjestin kick-off meetingin, autoin sopimusasioissa, seurasin aikatauluja ja huolehdin siitä, ettemme missanneet ensimmäisen deliverablen deadlinea, joka oli huhtikuun loppupuolella. Konsortin tutkimusprojekteissa on nyt menossa seuraava vaihe, ja ne jatkuvat ainakin vuoden 2020 loppuun saakka.
  • Valmistelin lääkehoitoa käsittelevän ensimmäisen vuoden farmasianopiskelijoiden kurssin, joka alkoi huhtikuun puolivälin jälkeen. Työ jatkuu heinäkuun loppuun saakka. Palaveeraan opettajien kanssa, vastaan opiskelijoiden kysymyksiin, organisoin kurssiin liittyvät tentit ja huolehdin siitä, että opettajien ja opiskelijoiden materiaalit on päivitetty ja saatavilla.
  • Koordinoin kahta kansainvälistä terveystaloustieteen nettikurssia, joista toinen loppui ja toinen alkoi kuun puolivälissä. Työ jatkuu kesälomiin saakka. Vastaan opiskelijoiden kysymyksiin, muistuttelen heitä aikatauluista, järjestän nettiluennot ja olen linkki opiskelijoiden ja opettajien välillä.
  • Arvioin kuun puolivälissä myös parikymmentä terveyteen ja sairauksiin liittyvää projekti-ideaa potilaan näkökulmasta ja keskustelin niistä muiden arvioijien kanssa.
  • Osallistuin palaveriin, jossa keskusteltiin erään farmakoepidemiologisen tutkimusprojektin alustavista tuloksista. Olen tutkimuksen projektiryhmän jäsen ja potilaan näkökulman edustaja.
  • Osallistuin kaksipäiväiseen työkonferenssiin, jossa huolehdin omalta osaltani siitä, että potilaan näkökulma tuli otettua huomioon jo heti suuren valtakunnallisen projektin alkumetreillä.

Työtehtäväni ovat sopiva yhdistelmä konsulttihommia ja projektinhallintaa, aivan niin kuin olin suunnitellutkin. Teen töitä joko kotona, yliopistolla, kahvilassa tai yksinyrittäjille tarkoitetussa työtilassa Utrechtin keskustassa.

Vaikka minulla ei viikolla olekaan yhtään vapaapäivää, niin kuin useimmilla hollantilaisnaisilla, pidän huolen siitä, että unohdan työt iltaisin ja viikonloppuisin.

Garderen, 2019

Kuukauden ensimmäisen viikonlopun vietin Hollannin Garderenissa yli sadan suomalaisen naisen kanssa Suomalaisen Naisen Päivien toimikunnan jäsenenä. Ymmärtääkseni osallistujat viihtyivät mainiosti, vaikka vapaaehtoisvoimin järjestetyssä tapahtumassa aina pari pientä kommervenkkiä onkin.

Loput huhtikuun viikonloput ja vapaan pääsiäismaanantain keskityin täysin avomieheen ja/tai lapsukaiseen. Viime viikonloppuna vietimme kaksi vuorokautta metsähotellissa Garderenissa (taas), ja tytär pääsi ensimmäisen kerran elämässään uimaan. Hän oli haljeta onnesta polskuttaessaan pitkin puolentoista metrin syvyistä hotellin uima-allasta Frozen-uimarenkaansa sisällä. Tämä oli kuukauden ehdoton kohokohta.

Minusta tuntuu nyt siltä, että teen unelmatyötäni. Saan suunnitella aikatauluni melko vapaasti, osallistua sisällöltään mielenkiintoisiin projekteihin ja viettää paljon aikaa yksin, mikä on tosi tärkeää kaltaiselleni introvertille.

Tätä kirjoittaessani istun puoli kahdelta iltapäivällä edelleen Marimekon yöpaita päällä ja villasukat jalassa omassa hiljaisessa kotitoimistossani, joka on yhtä kuin pöytä, tuoli ja tietokone makuuhuoneessamme. Olen tehnyt puoli yhdeksästä saakka hommia ja nyt ehdin blogata. Aion kohta opiskella vähän nuotteja ensi viikolla alkavaa kuoroprojektia varten, käydä suihkussa ja tehdä vähän lisää töitä.

Viiden maissa unohdan työasiat, haen lapsen tarhasta, teen hänelle ruokaa, leikin ja luen, halailen ja kuuntelen. Minulla on siihen energiaa, koska olen koko päivän saanut tehdä omia juttuja, jotka ovat niin kivoja, että tekisin niitä ilmaiseksikin.

p.s. On minulla vielä yksi homma, johon pitäisi löytyä aikaa. Siitä lisää täällä.


Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: