blogi,  elämä alankomaissa,  matkustus

Pitkälle kaukomatkalle: ajankohta

Suunnittelemamme kolmen kuukauden mittaisen kaukomatkan ajankohta on valittu huolella. Tärkein matkan ajoitukseen vaikuttava asia on tyttäremme koulunaloitus.

Hollannissa lapset menevät kouluun heti neljä vuotta täytettyään ja oppivelvollisuus alkaa silloin kun lapsi täyttää viisi. Neljän ja viiden ikävuoden välissä on mahdollisuus ottaa iisimmin, jos lapsi ei vielä ole valmis kouluun esimerkiksi siksi, että tarvitsee päiväunet.

Käytännössä suurin osa lapsista aloittaa koulun kuitenkin heti neljännen syntymäpäivän jälkeen, tarvittaessa keskellä lukuvuotta. Se onkin loogista, koska päiväkotimaksut ovat Alankomaissa tosi korkeat ja koulu (yleensä) ilmainen.

Meidänkin lapsemme on menossa kouluun neljävuotiaana, emmekä pitäneet hyvänä ideana lähteä pitkälle matkalle silloin kun lapsi on juuri ehtinyt siirtyä tarhasta kouluun. Emme millään raaskisi viedä häntä heti pois uusien koulukavereiden luota.

Sen jälkeen kun oppivelvollisuus on alkanut, on pitkän loman saaminen työn takana. Tuttavapariskuntamme vietti muutaman kuukauden Australiassa ja joutui maksamaan kahden lapsensa koulupoissaolojen takia yli tuhannen eron sakot. Lomaa ei pyynnöstä huolimatta herunut.

Helpoimmalta ratkaisulta tuntui siis toteuttaa matka ennen kuin lapsi menee kouluun.

Toisaalta halusimme, että lapsi olisi matkalle lähtiessämme mahdollisimman iso, jotta meidän ei tarvitsisi raahata mukanamme tutteja, tuttipulloja, vaippoja, rintapumppuja ja mitä näitä vauvatavaroita nyt on. On myös kätevää, että hän on oppinut puhumaan kunnolla. Nyt, vähän yli kolmevuotiaana, hän ilmaisee itseään selkeästi ja osaa sanoittaa sekä turhautumisensa että ilonsa. Hän osaa (halutessaan) kertoa, milloin hänellä on nälkä, häneen sattuu tai häntä väsyttää.

Viimeinen matkan ajankohtaan vaikuttava asia oli se, että halusimme pakoon Hollannin märkää ja pimeää talvea. Avomies on sataprosenttinen kevät-/kesäihminen. Minun hyvinvointini ei yleensä riipu vuodenajoista, mutta Utrecht on kyllä minunkin mielestäni parhaimmillaan keväällä ja kesällä. Tytär saattaisi kyllä valita lempivuodenajaksi syksyn lehtikasojen ja sateenvarjon perusteella.

Kaikki nämä pohdiskelut johtivat siihen, että valitsimme matkan ajankohdaksi tämän vuoden lopun. Lapsi on matkan alkaessa kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden ikäinen ja täyttää neljä heti sen jälkeen kun olemme tulleet takaisin joulukuussa. Hän voi aloittaa koulun normaaliin aikaan ensi vuoden alussa.

Tytär on muuten sitä mieltä, että ensi vuonna hän osaa uida. Aika rohkea julistus ihmiseltä, joka ei ole vielä koskaan ollut järvessä, meressä eikä uima-altaassa.

Aiemmat tämän matkan suunnitteluun liittyvät kirjoitukset

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: