blogi

Kotimaan reissu kolmevuotiaan kanssa

Kävimme aiemmin tällä viikolla Helsingissä. Minulle oli tullut kutsu apurahakahveille, ja koska emme olleet nähneet lähisukulaisiani sitten viime vuoden kesäkuun, päätimme lähteä matkaan koko perheen voimin.

Ymppäsimme neljän päivän reissuun mahdollisimman monta tapaamista tärkeiden ihmisten kanssa sekä muuta mielekästä tekemistä kolmevuotiaalle, joten aikataulu näytti loppujen lopuksi tältä:

Lauantai

7.00 Heräsimme Schipholin CitizenM-lentokenttähotellin isosta parisängystä. Olimme tulleet lentokentälle yöksi, koska meillä oli aamulento eikä Utrechtin ja Schipholin välillä kulkenut junia korjaustöiden takia. CitizenM osoittautui tosi kivaksi hotelliksi, jossa on mahtava sänky, suihku ja 24/7 auki oleva ravintola.

13.30 Saavuimme Helsinki-Vantaalle, jossa pikkuveljeni oli meitä vastassa. Hän vei meidät autolla Airbnb-vuokrakämpällemme Kruununhakaan – sillekin vahva suositus, linkin saa minulta. Ajelimme tosin ensin ympäri Helsingin keskustaa noin tunnin verran, koska lapsi oli nukahtanut autoon. Minulla ei ollut mitään pientä sightseeingiä vastaan – sää oli tosi kaunis ja minä katselin iloisena tuttuja maisemia.

16.45-17.30 Kävelimme rattaiden kanssa Krunikasta aina Töölön Chico’s-ravintolaan saakka. Siellä tapasimme veljeni perheen. Lapset leikkivät ravintolan leikkipaikalla ja me aikuiset ruokailimme. Kanaburritoni oli varsin nam!

19.30-20.30 Kävelimme lumituiskussa takaisin Krunikkaan. Tytär oli aivan riemuissaan. Hän oli nähnyt kunnon lumisateen muistaakseni vain kerran elämässään, noin kaksivuotiaana. Matkalla kävimme ostamassa kämpille aamupalaa: kaurapaloja, Oltermannia ja mustikkasoppaa. Taapero söi iltapalaksi vielä kolme lautasellista Aku Ankka -riisimuroja. Iltoja Suomessa helpottaa se, että Hollannissa kello on tuntia vähemmän.

Sunnuntai

Aamupalan ja aamuhässäköiden jälkeen lähdimme takaisin kaupungille. Pakkasta oli reilusti ja kylmä helsinginviima puri poskia.

10.15 Saavuimme uuteen Oodi-kirjastoon, jossa tapasimme taas veljeni perheen. Lapset leikkivät, ja minä pääsin hetkeksi kahville pikkuveljeni kanssa, ihan kahdestaan.

11.30 Lähdimme koko porukalla lounaalle Kampin keskuksen Hesburgeriin, koska siellä on lasten rakastama kiipeilyhökkeli. Lapsukainen malttoi syödä vain pari suupalaa – kiipeily voittaa jopa ranskalaiset mennen tullen.

12.30 Äitini ja hänen miehensä saapuivat Heseen. Vilkutimme veljeni perheelle ja lähdimme taksilla Krunikkaan. Avomies päätti kävellä ja tuli myöhemmin kämpille päiväunia nukkuvan taaperon kanssa. Kannoimme rattaat taaperoineen kaksi kerrosta ylemmäs asuntoon.

15.15 Äiti lähti kotia kohti.

17.00 Kävimme ruokakaupassa ja menimme sitten illalliselle Kotipizzaan, johon eräs hyvä ystäväni tuli seuraksemme. Hän on toinen lapsen kummeista. Tilasin itselleni nostalgisen jauhelihapizzan.

Ruokailun jälkeen sain jutella ystäväni kanssa vuokra-asuntomme keittiössä iltamyöhään saakka sillä aikaa kun avomies nukutti taaperon. Ennen nukahtamistaan taapero oli kysynyt, onko se kiva täti vielä paikalla sitten kun hän herää.

Maanantai

10.15 Tapasimme lapsen toisen kummin Senaatintorin laidalla sijaitsevassa Cafe Engelissä. Olemme olleet ystäviä 40 vuoden ajan, joten hän on minulle kuin perheenjäsen.

Kahvit juotuamme jatkoimme klo 11 auenneeseen Helsingin kaupunginmuseon Lasten kaupunkiin, jossa lapsukainen sai tutkiskella paikkoja rauhassa samalla kun minä höpötin ystäväni kanssa. Avomies lähti kaupungille viettämään hetken omaa aikaa. Ulkona oli pakkasta peräti 19 astetta.

12.30 Lähdimme kävelemään museosta Stockmannille päin, ja lapsi nukahti vaunuihin noin kolmessa minuutissa. Parkkeerasimme itsemme Stokkan 8. kerroksen samppanjabaariin, jossa lapsi sai vedellä rauhassa hirsiä sillä aikaa kun me nautimme samppanjamojitot ja paransimme maailmaa. Avomieskin saapui jonkin ajan kuluttua.

15.00 Olimme edelleen Stokkalla. Söin tosi myöhäisen lounaan 8. kerroksen Hanko Sushi -ravintolassa. Lounaan jälkeen lapsi kiipeli hetken 6. kerroksen Hesburgerin kiipeilyhäkissä ja sai hepulin leluosastolla, koska emme ostaneet hänelle kaikkea nukkea.

17.00 Tapasin väitöskirjaohjaajani Citykäytävän Robert’s Coffeessa.

18.00 Löysin taas kaupungilta ystäväni, avomieheni ja lapseni, ja menimme yhdessä kebabille Forumin Eerikin Pippuriin. Jatkoimme siitä Krunikkaan. Sain rauhassa jutella ystäväni kanssa avomiehen viihdyttäessä taaperoa. Taaperolla oli taas ollut niin kivaa, että hän malttoi nukkua vasta kymmenen jälkeen.

Tiistai

9.15 Lähdin taksilla kohti apurahatapaamistani, joka alkoi kymmeneltä.

11.15 Suhautin takaisin keskustaan ja menin läppärin kanssa Makkaratalon Espresso Houseen tekemään töitä. Avomies ja lapsi chillailivat edelleen kämpillä.

12.40 Hain juna-asemalta Mikkelistä saakka saapuneen isäni. Suuntasimme taas Lasten kaupunkiin, jonne avomies ja lapsikin saapuivat.

14.30 Lähdimme tarpomaan kohti Helsingin maistraattia, koska tarvitsin virkatodistuksen Apostille-leimalla. (Utrechtin kunnan mukaan en kuulemma tarvitsisi sitä naimisiin päästäkseni, mutta hain sen varmuuden vuoksi, koska en luota saamaani tietoon.) Lapsi nukahti vaunuihin. Olin ihmeissäni maistraatin nopeasta palvelusta. Maistraatin jälkeen kävimme Suomalaisessa kirjakaupassa.

16.15 Menimme iskän, avomiehen ja taaperon kanssa syömään loistavaan ravintola Loisteeseen, entiseen Kymppiin, jossa olen aikoinaan viettänyt monet Farmasian Päivien jatkot. Siellä on nykyään varmaan maailman suurin leikkihuone, jossa lapsukainen viihtyi koko ruokailun ajan. Kalakeittoparka jäähtyi pöydässä.

18.15 Lähdimme viemään iskää Mikkelin-junaan.

19.15 Kävelimme kämpille. Taaperon nukahdettua pakkasimme tavaroita valmiiksi seuraavan aamun aikaista lähtöä varten.

Keskiviikko

7.00 Herätys, nopea aamiainen, suihku ja tavaroiden pakkaaminen. Vain yksi tavara jäi vahingossa Suomeen.

8.10 Matkustimme ratikalla rautatieasemalle ja edelleen junalla lentokentälle. Junassa tapasin sattumalta entisen työkaverini melkein 20 vuoden takaa! Ulkona oli kova lumipyry ja näkyvyys nolla.

10.45 Lensimme Hollantiin. Piilottelin käsilaukussani vain minulle tarkoitettua Fazer Dumle-levyä, jota ei nyt kolme päivää myöhemmin enää ole. PMS.

Olimme kotona lumisessa Utrechtissä noin kahden maissa iltapäivällä. Taapero nukkui vaunuissa. Huomasimme, että Hollannissa on pakkasta, eikä asuntomme lämmitys toimi. Minä laitoin pyykit koneeseen ja touhusin kotitöitä ennen kuin lähdin viettämään mukavaa iltaa Suomalaisen Naisen Päivien toimikunnan kokouksen merkeissä.

Suomen reissu oli ollut täynnä hyötyliikuntaa. Askelia tuli Apple Watchini askelmittarin mukaan otettua yli 60 000, ja olin kävellyt yhteensä noin 40 kilometriä eli maratonin verran.

Olin korvannut menetetyn energian nauttimalla normiaterioiden lisäksi mm. laskiaispullan, raparperipiirakkaa, lakuja, noin puolet vuokraemännän tarjoamasta suklaakonvehtirasiasta, juustotarjottimen, rockyroadkakkua, lonkeron, viiniä ja köyhiä ritareita kermavaahdolla. Suomessa lähtee aina mopo rukkasesta.

Aikataulu oli ollut sen verran tiukka, että totesimme kotiin tultuamme tarvitsevamme oikeastaan vielä viikon loman matkasta palautumiseen. Tämä taitaa olla tuttu tunne monelle ulkosuomalaiselle.

Olin kuitenkin onnellinen siitä, taapero oli ehtinyt tutustua toisen kotimaansa tärkeisiin ihmisiin taas vähän paremmin ja pärjännyt oikein hyvin suomen kielellä. Perheelle ja ystäville kuuluu kiitos siitä, että he olivat matkustaneet Helsinkiin tapaamaan meitä.

On hauska huomata, että kolmevuotias jaksaa matkustaa pitkän matkan sen kummemmin hermostumatta. Lentokoneessakin hän katseli videoita, höpötti iloisesti ja pyysi lentoemännältä omenamehua. Laskeutuessamme Helsinkiin hän katseli ulos ikkunasta ja hihkui lumia, lumia!

Keskustelu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Pingbacks & Trackbacks

  1. 6 ilahduttavaa asiaa