23: Aatonaatto

Tasan kolme vuotta sitten, aatonaattona 2015, saavuimme kotiin sairaalasta vastasyntyneen tyttäremme kanssa. Vauva oli syntynyt kolme viikkoa ennen laskettua aikaa, ja olimme ensin joutuneet viettämään sairaalassa viisi päivää minun toipumiseni takia.

Oli ihana päästä jouluksi kotiin, vaikka emme olleet ehtineet järjestää joulua yhtään, koska olimme muuttaneet nykyiseen asuntoomme vasta noin puolitoista viikkoa ennen vauvan syntymää. Kaikki vauvan vaatteet roikkuivat vielä pyykkitelineellä, ja hänen huoneensa oli sikinsokin.

Tarkoitus oli ollut viettää ennen vauvan syntymää parin viikon joululoma, katsella elokuvia, syödä hyvin ja laitella kotia kuntoon kaikessa rauhassa.

Onneksi vastasyntynyt ei tarvitse juuri muuta kuin syliä, maitoa ja puhtaita vaippoja. Makoilin ensimmäiset päivät hänen kanssaan, nautin tunnelmasta ja opettelin yhdessä avomiehen kanssa vauvanhoitoa, josta emme kumpikaan tienneet ennestään yhtään mitään. Joulu meni vähän ohi.

Tänään tyttäremme on jo kolmevuotias tomera torttuleipuri, jonka tutit lähdemme kohta (mukamas) luovuttamaan viisiviikkoiselle vauvalle. Joulusta on taas tulossa ikimuistoinen.