
Mietin tässä, että…
… olen näköjään kuitenkin laihtunut vuoden alusta lähtien melkein kuusi kiloa. Vähemmän leivoksia ja enemmän urheilua – se on se kalorimatematiikkaan perustuva ihmedieetti, jota olen noudattanut.
… milloinkohan ehtisin taas Suomeen. H niin kuin Hausfrau -blogin Jenni postasi juuri Insta-stoorissaan kuvan karjalanpiirakoista, ja minulle tuli heti hinku suomalaiseen supermarkettiin hankkimaan takaisin ne kuusi kiloa.
… mitenköhän usein taaperolle saa syöttää lettuja. Entä ranskalaisia ja ketsuppia?
… meidän ensi vuodelle suunnitellun pitkän matkan alkuun on aikaa enää noin 300 päivää.
… on hämmästyttävää, miten hyvin jooga tehoaa toimistotyön aiheuttamaan niskajumiin.
… pitäisikö puuttua asiaan jotenkin, jos taapero tokaisee hienosti suomeksi, ettei ole ihminen, vaan pieni tyttö. Voisiko tasa-arvo- ja/tai nisäkäslajikeskustelut jättää tuonnemmaksi?
… on hyvä lukea suomenkielisiä sanomalehtiä, jotta pysyy kärryillä. Tänäänkin törmäsin Hesaria lukiessani kahteen uuteen termiin: kehärata ja lähimaksu.
… mistäköhän saisi taaperon synttäreille edullisen Puuha-Pete-, Tuomas Veturi- tai Barbapapa-kakun?
… jos olisin rokotevastainen, olisin saanut vettä myllyyn: otin eilen influenssarokotteen ja sairastuin tänään flunssaan. Kyseessä on kuitenkin sattuma – avomies ja taapero ovat köhineet koko alkuviikon, ja nyt on minun vuoroni. Olen kiitollinen työnantajan tarjoamasta ilmaisesta rokotteesta.
… osaankohan vielä lasketella tai ratsastaa. Unohtuvatko sellaiset taidot? Pitäisi ainakin varata ennen ensi vuoden matkaa muutama ajotunti, koska olen ajanut autoa viimeksi yli kymmenen vuotta sitten.
… miksi meidän takapihalla on kolme palomiestä. Onkohan heillä työpaikan virkistyspäivään liittyvä Utrecht-kierros, tulivatko he hakemaan minua polttareihin vai palaako jossain?
… onko normaalia, että kutsun itseäni kultakalamme äidiksi. Odota vähän, Tim, äiti tuo sulle sinne kohta uuden kasvin.
Hyvää viikonloppua!

