blogi

Vauvan eka vuosi: 10. kuukausi

Tässä kuussa vauva nousi pystyyn. Hän oppi ensin seisomaan ja kuun lopussa myös istumaan. Hän olisi halunnut olla jatkuvasti jaloillaan ja osasi ottaa muutaman askeleen, kun häntä piti käsistä kiinni.

Vauva sanoi mamamama. Luulin ensin, että se tarkoitti äitiä, mutta se olikin vauvan tapa pyytää maitoa – hän ei enää huutanutkaan lää!

IMG_0660

Avomies lähti työmatkalle Amerikkaan. Hän oli vauvan syntymän jälkeen onnistunut lykkäämään valtameren taakse suuntautuvaa matkaa, mutta nyt tuli lähtö viikoksi jenkkifirman pääkonttoriin. Kävimme saattelemassa avomiehen lentokentälle.

Minua jännitti pärjäämiseni – tai oikeastaan vain unenpuute. Sain nukuttua yhtä vähän kuin muulloinkin, joten kaikki meni hyvin. Kun avomies tuli takaisin, vauva oikein hehkui riemusta. (Niin minäkin.) Saimme kenkätuliaisia.

IMG_0759

Vauva joi lehmänmaitoallergian takia noin kahdesti päivässä Nutrilon Peptiä ja loput äidinmaitoa. Korvikkeen anto helpotti liikkumistamme ennestään. Imetys ei oikein sujunut päivällä, koska vauva oli niin kiinnostunut kaikesta muusta.

Vauva halusi sormiruokailla, eikä mössöruoka aina kelvannut. Pasta ilman kastikkeita oli tässä vaiheessa hänen lempiruokaansa.

Vauva meni laitettiin yöunille seitsemän maissa. Alkukuusta hän nukkui joskus pidempiä pätkiä, esimerkiksi puoli seitsemästä puoli viiteen. Se oli ihanaa, vaikka kävinkin välillä tsekkailemassa hänen hyvinvointiaan ja nukuin itse edelleen katkonaisesti.

Loppukuusta yöt olivat rauhattomia, kun vauva halusi paljon maitoa. Se tuntui loogiselta – seisominen ja istuminen oli varmaan jännittävää ja kulutti paljon energiaa. Päiväunia oli kahdet tai kolmet.

Loppukuussa vauvalla oli kuumetta melkein 39 astetta ja käsissä ja jaloissa punaisia pilkkuja. Minäkin sairastuin. Onneksi tautia kesti vain kolme päivää, ja vauva oli kuumeesta huolimatta melko pirteä.

IMG_0620

Vauva oli tosi sosiaalinen eikä vierastanut juurikaan. Käänsimme vaunut sellaiseen asentoon, että hän pystyi katselemaan eteenpäin. Kukkuu-leikki oli tämän kuun parasta hupia, ja vauva oppi vähän vilkuttamaan sekä taputtamaan käsiään, myös pyynnöstä (suomen kielellä).

Totuttelimme suomalaisen hoitajan läsnäoloon; ensin pari tuntia kerrallaan, sitten kokonaisen iltapäivän. Hoitajan ollessa meillä vauva leikki hänen kanssaan mutta ryömi välillä minun luokseni tarkistamaan, että olen vielä olemassa.

Minulla oli lääkärikäynti, jonka yhteydessä jouduinkin yhtäkkiä jäämään sairaalalle punasolutiputukseen anemian takia. Onneksi vauvan hoitaja pääsi auttamaan, koska visiitti venyi aika pitkäksi.

Ilma kylmeni, mutta vauva inhosi hattua, sukkia ja hanskoja. Hän osasi nostaa jalat vaunuista ja ottaa sukat pois. Sain osakseni hämmästyneitä katseita kulkiessani viileässä syyssäässä paljasvarpaisen vauvan kanssa.

Kävimme Helsingissä muutaman päivän visiitillä. Minulla oli proviisorikurssin luokkakokous, ja pääsimme veljenpoikani synttäreille. Tapasimme myös vauvan kummitätejä. Paluumatkalla vauva nukkui melkein koko lennon ajan sylissäni ja minä nautin hänen tuhinastaan.

Tämän kuun lopussa olin ollut tasan 15 vuotta Hollannissa ja avasin hollanninsuomalainen-blogin, joka on tätä kirjoittaessani täyttänyt jo kaksi vuotta!

IMG_0546

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_f0eAiemmat jaksot:

9. jakso (vauva 9 kk)
8. jakso (vauva 8 kk)
7. jakso (vauva 7 kk)
6. jakso (vauva 6 kk)
5. jakso (vauva 5 kk)
4. jakso (vauva 4 kk)
3. jakso (vauva 3 kk)
2. jakso (vauva 2 kk)
1. jakso (vauva 1 kk)

Keskustelu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s