Hellepäivä kotinurkilla

Eilinen oli melkein Alankomaiden historian kuumin päivä sen jälkeen kun mittaukset alkoivat 1900-luvun alussa. Warnsveldissä vuonna 1944 mitattu ennätys (+38,6) jäi vain vajaan asteen päähän.

Heräsimme aamulla viiden jälkeen palohälyttimen piippaukseen ja pomppasimme salamana sängystä. Sillä aikaa kun minä vielä etsin -8.5 diopterin vahvuisia silmälasejani, avomies oli jo painanut palohälyttimen nappia.

Tutkimme kaikki paikat, mutta ilmeisesti hälytin oli vain reagoinut helleaaltoon liittyvään huonoon ilmanlaatuun. Smogista oli varoitettu, ja luin aamun lehdestä, että yöllä oli ollut lämpöä vähimmillään 23,8 astetta. Se oli historian kuumin yö.

Taapero ei edes herännyt piipitykseen, mutta me vanhemmat emme tietenkään enää saaneet unta. Puoli seitsemän jälkeen taaperokin kipitti makuuhuoneeseemme viiden (!) tutin kanssa. Hän oli nukkunut koko yön putkeen pelkkä vaippa päällään.

Söimme aamiaista ja taapero katsoi Puuha-Peteä (Bob de Bouwer) ja Tuomas Veturia (Thomas de Trein). Houkuttelin hänet hampaiden pesuun leikkimällä lentokoneen kapteenia, joka kuuluttaa, että kaikkien matkustajien on pestävä hampaansa ennen kuin kone voi nousta ilmaan. Jos ei pahalla, niin sitten hyvällä.

Vaikka hampaiden pesu onnistuikin, emme selvinneet aamusta ilman yhtä kiukkukohtausta, joka johtui siitä, että me keljut vanhemmat päätimme vaihtaa taaperon kakkavaipan. Hän olisi mieluummin pitänyt sen yllään.

[Tähän olisi voinut laittaa jonkun hassunhauskan uhmakohtausmeemin, jos tykkäisi sellaisista meemeistä.]

Varttia yli kahdeksan olimme saaneet taaperon aamutoimet hoidettua. Avomies kävi viemässä hänet tarhaan sillä aikaa kun minä join aamun toisen kahvikupillisen. Luin samalla Isyyspakkauksen kirjoituksen vanhempien omasta ja kahdenkeskisestä ajasta ja mietiskelin omia jokaviikkoisia treffijärjestelyjämme, joista olen tosi kiitollinen.

Avomies lähti kaupungille tuttavaperheemme 13-vuotiaan pojan kanssa. Olimme luvanneet teinille syntymäpäivälahjaksi elokuvan, illallisen ja jäätelön. Elokuvaksi oli valikoitunut uusin Jurassic World, jota minun ei todellakaanvälttämättä tarvitse nähdä. Avomies sen sijaan taisi olla jopa enemmän innoissaan kuin päivänsankari itse.

Järjestelin tavarat, kävin suihkussa, pesin pyykkiä ja tein yhden työjutun. Tykkään kovasti hiljaisista etä-/kotityöaamuista.

Yhdentoista maissa lähdin karkuun siivoojaa. Päätin mennä ilmastoidun tavaratalon kahvilaan tekemään oman firmani viime vuoden tilinpäätöstä. De Bijenkorf-tavaratalossa on isot pöydät ja töpseli läppäriä varten.

Ulkona oli 32 astetta ja minulla oli jano. Kävin pikalounaalla aseman Leon-pikaruokapaikassa, josta saa tosi hyviä halloumi-avokadohampurilaisia.

Kahden maissa olin saanut tilit päätettyä. Astuin viileästä tavaratalosta 36 asteen helteeseen. Onneksi taaperon päiväkodissa on tehokas ilmastointi ja onneksi näin kuuma päivä sattui olemaan päiväkotipäivä. Kotona olisi ollut tukalampaa.

Pääsin kotiin, mutta sitten loppui energia. Löhösin sängyllä ja luin sanomalehtiä. Minulla oli vähän huono olo, vaikka meillä oli sisällä vain 27 astetta.

En saanut enää tehtyä oikein mitään järkevää, joten päätin ottaa iisisti. Viiden maissa haimme taaperon tarhasta yhdessä teinin kanssa, joka jäi meille vielä syömään Utrechtin parasta pitsaa. Taapero oli iloinen tutun teinin vierailusta, kiipesi hänen syliinsä istumaan ja otti kädestä kiinni.

Kävimme hakemassa jälkiruuaksi jäätelöt kadun toisella puolella sijaitsevasta jäätelökaupasta. Otan aina saman annoksen kuin taapero, koska hän haluaa yleensä syödä minun jäätelöni, enkä jaksa taistella asiasta.

Taaperon hikisten iltatoimien jälkeen en pystynyt enää mihinkään. Kroppa luovutti. Olin yrittänyt tankata nestettä järkevästi, mutta paksusuolen uupuminen aiheuttaa sen, että 37 asteen helteessä mikään ei riitä.

Makasin loppuillan sängyssä ja kärsin. Onneksi olo koheni vähän suola-, sokeri- ja vesiannoksen jälkeen ja pääsin yöpuulle.

Nukahdin avoimesta ikkunasta kantautuviin kesäisen perjantai-illan ääniin. Keskustan museokorttelin kaduilla on viikonloppuisin paljon iloisia ihmisiä ja vain vähän autoja.

Kotona ilman lomia vietetty kesä ei ole ollenkaan hassumpi. Varsinkaan, kun tiedossa on ilmaa raikastavia ukkossadekuuroja eli paras mahdollinen kesäsää, ainakin taaperon mielestä.