Vuoden viimeiset päivät: 13. joulukuuta

Viime yö oli erittäin haasteellinen – varsinkin kipeäksi tulleelle taaperolle, joka ei saanut nukuttua nuhanenän takia. Olin hänen kanssaan valveilla kahden ja kuuden välillä, ja nukahdimme loppujen lopuksi sohvalle käsi kädessä. Nukuimme siinä melkein yhdeksään saakka.

Minulle tulikin siinä vaiheessa pikaherätys, koska päivän ensimmäinen työtehtävä, telekonferenssi, alkoi klo 9. Ehdin juuri ja juuri liittyä kokoukseen ajoissa.

Jäimme avomiehen kanssa etätöihin, jotta saimme kumpikin tehtyä kaikki kiireisimmät asiat ja hoivattua taaperoa vuorotellen. Töissä on vähän kiire näin joululoman alla.

Sain tehtyä töitä ihan tarpeeksi, minulla kun oli vain kuuden tunnin työpäivä tänään. Taapero oli aika parka, mutta ilahtui sentään Muumi-kekseistä ja Nijntje-videoista. Onneksi hän sai nukuttua päiväunet.

Päivä oli kyllä aika raskas. Ulkona satoi vettä, joten pysyttelin sisätiloissa kuumeisen taaperon kanssa. Minusta tuntui, että olin itsekin tulossa (taas) kipeäksi. Niveliä kolotti eikä suolistokaan ollut ihan kunnossa. Onneksi avomies oli vähän energisempi.

Illalla taapero riehaantui ja minä makasin raatona sohvalla. Sitä kaksikielistä pulinaa on kyllä ihana kuunnella rättiväsyneenäkin.

Tämänvuotisesta Lucian päivästä puuttui hohto. Uusi yritys ensi vuonna.