Olin vapaalla perjantain sijaan, koska halusin fiilistellä itsenäisyyspäivää ihan rauhassa. Saan vaihdella työpäiviä, kunhan teen 28 työtuntia viikossa. Tai oikeammin: kunhan teen työni. Taapero meni tarhaan, ja minä lähdin istuskelemaan lempikahvilani, Lewis Book Cafén, alakertaan, koska meille tuli siivooja. Kahvilassa istuessani kävin yhden toisen hollanninsuomalaisen kanssa tällaisen Whatsapp-keskustelun: Kyllä kuulkaa oli parku lähellä koko päivän. Olo oli kuin ulkoavaruudesta tipahtaneella, kun kävelin kaupungilla ja tajusin, että tämä suomalaisen suuri juhlapäivä on hollantilaisille ihan tavallinen keskiviikko. Lounaalla kävin taas syömässä falafelwrappia ja mietin vähän tulevana lauantaina Amsterdamissa järjestettävän Suomi 100 -juhlan asua. Päätin olla stressaamatta ja pukeutua samalla tavalla kuin kuorokonserttiin: pitkä musta. Tein vielä oman firman töitä ja muita hommia…