arki,  perhe

Tunnustan! Olen listafriikki.

Ei ole sattumaa, että sain viime toukokuussa synttärilahjaksi Lisa Nolan kirjan Listography: Your life in lists.

Rakastan listojen laatimista sekä kaikenlaisia ajankäytön suunnitteluun liittyviä tuotteita, kuten lehtiöitä, hyviä kyniä ja muistikirjoja. Koulu- ja opiskeluajoilta muistan sen jokasyksyisen onnentunteen, jonka uudet kirjoitusvälineet ja tehtäväkirjojen puhtaat sivut minussa herättivät.

IMG_6868.JPG

Olen silti viime vuosina vähän vastahakoisesti siirtynyt digitaaliseen ajankäytön hallintaan. Kahden työssäkäyvän aikuisen lapsiperheessä kännykän kalenterista on sen verran paljon hyötyä, että jopa minä olen raaskinut luopua paperiallakasta.

Ihan kaikkia listoja en ole sähköistänyt. Minulla on nykyään käytössäni seuraavat ajankäytön hallintaan liittyvät digitaaliset ja analogiset keinot (nyt seuraa lista, tietenkin):

1. Minulla on iPhonen kalenterisovelluksessa henkilökohtainen kalenteri, avomiehen ja minun yhteinen kalenteri sekä lapsenvahtien, avomiehen ja minun yhteinen lapsenhoitokalenteri.

2. Virkamiestyössäni käytän Outlookin kalenteria, johon en pääse yksityispuhelimellani. Se on hyvä juttu; tulevan viikon työasiat eivät vilise silmissä vapaa-ajalla. En periaatteesta lue myöskään työmeilejäni viikonloppuisin enkä lomilla. Oman firmani töihin liittyviä meilejä luen kyllä, ne menevät harrastuksesta.

3. Teippaan sunnuntai-iltana jääkaapin oveen sähköisestä kalenterista tulostetun aa-nelosen (anteeksi, sademetsä!), jossa näkyy seuraava viikko. Siihen kirjoittelen työviikon sujumisen kannalta tärkeitä koko perheen juttuja, kuten iltaruokasuunnitelmia ja roskankeruupäiviä.

Käymme avomiehen kanssa sunnuntai-iltana parissa minuutissa läpi viikon työajat, viemiset ja hakemiset, (työ)illalliset, hupimenot ja harrastukset. Aikataulujen koordinointi on erityisen tärkeää, koska olemme molemmat töissä toisessa kaupungissa. Minulla menee työmatkaan tunti, joten en ole ihan hetkessä kotona paikkaamassa aikataulumokia

4. Keittiön seinässä meillä on Post It -lappu, johon kirjoitan kauppalistaa sitä mukaa kun totean puutoksia. Yleensä kuitenkin unohdan ottaa listan mukaan ja yritän sitten lähikaupassa muistella, mitä kaikkea minun pitikään ostaa. Onneksi lähikauppa on kulman takana ja auki iltakymmeneen saakka. Jos (kun) avomies on lähtenyt kauppaan ilman listaa, lähetän hänelle siitä kännykällä kuvan.

5. Kännykän muistiinpanosovellukseen näpyttelen mieleen tulevia ideoita ja muita muistettavia juttuja. Se on kätevä, koska siihen voi piirtää vaikkapa nerokkaita huonekalujensiirtelyideoita. Blogi-ideat kirjaan suoraan WordPressin kännykkäsovellukseen.

Muistio

6. Kaikkien sähköpostitilieni inboxissa on ainoastaan meilejä, jotka odottavat vastausta tai joille minun pitää vielä tehdä jotain. Muut viestit arkistoin tai poistan (melkein) päivittäin. Inboxini on siis eräänlainen to do -lista. Jos minun pitää muistaa tehdä jokin asia, josta kukaan ei ole lähettänyt minulle sähköpostia, lähetän itselleni viestin.

7. Töissä käytän inboxin lisäksi Outlookin tehtävälistaa. Kategorisoin meilit ja annan niihin liittyville tehtäville deadlinen. Työskentelen listan mukaan ja katson aamulla, mitkä työtehtävät minun on saatava valmiiksi sinä päivänä. Isommille tehtäville varaan aikaa sähköisestä kalenterista. Lajittelen uudet meilit päivittäin: vastaan heti tai annan niille deadlinen, jolloin ne siirtyvät suoraan tehtävälistalle.

8. Kotityöpöytäni laatikossa on paperilla lista, jossa lukee esimerkiksi nyt, että minun pitää teettää taaperosta 10x15cm paperikuva tarhaan, varata hammaslääkäriaika, käydä hankkimassa epidemiologian tutkintotodistukseen Apostille-leima, lähettää meiliä taaperon allergialääkärille ja sopia aika siivoojan kanssa.

9. Bonuksena ovat vielä ns. projektikohtaiset listat, kuten viimeksi pikkuremonttilista. Tekaisin äsken tavaroidenripustuslistan – muutama peili, taulu ja hylly pitäisi saada paikoilleen.

IMG_6891

Tämä kaikki kuulostaa ehkä vähän neuroottiselta. Ei huolta, ei tästä sentään ihan pakkomielteeksi ole. Käytännössä listojen laatiminen ja niiden käyttö sujuu kuin rasvattu. Teen kaikenlaista suunnittelua ja luonnostelua usein junassa työmatkalla.

Elämäni ei tunnu erityisen kiireiseltä, ja minulla on iltaisin taaperon nukahdettua jopa pari tuntia ihan tyhjää aikaa, jos en ole laulamassa. Käytän sen lukemalla (digitaalisia) sanomalehtiä, kirjoittamalla blogia tai katsomalla jotain kivaa sarjaa avomiehen kanssa.

Listojen ja hyvän suunnittelun ansiosta pääni pysyy järjestyksessä, tekemättömät hommat eivät tunnu isolta vuorelta enkä yleensä unohtele asioita. Tai en unohtele ainakaan silloin kun muistan vilkaista listojani.

Listojen laatiminen on kyllä joskus paljon mukavampaa kuin listalla olevien asioiden suorittaminen, varsinkin jos kyse on siivouksesta, tavaroiden roudaamisesta tai puheluista.

Onneksi minulle osuu meidän perheessä(kin) usein toimistotyöntekijän rooli. Istun mielelläni tietokoneen ääreen täyttämään molempien veroilmoitusta, maksamaan laskuja, naputtamaan meilejä ja täyttelemään sähköisiä lomakkeita.

Avomies on se, joka lähtee metsästämään vaippoja, valitsee uuden jääkaappi-pakastimen ja huomaa, että maito loppuu kohta.

Pääsen taas kirjoittamaan kauppalistaan melk.

10543646_10152288818299072_4065268772895697943_n
”Tärkeissä töissä” 70-luvulla. Listaaja jo varhaislapsuudessa?

19 Comments

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Discover more from hollanninsuomalainen

Subscribe now to keep reading and get access to the full archive.

Continue reading