arki

Vauvan eka vuosi: 7. kuukausi

Tätä kirjoittaessani meidän vauvamme on jo yli puolitoistavuotias hauska, tahtoikäinen taapero. Olin jo melkein unohtanut, millainen pulleareisinen veijari hän olikaan vuosi sitten!

Vauvan mitat olivat kuusikuisena 66 cm ja 7520 grammaa.

Tässä kuussa vauva oppi pyörimään lattialla kuin kellon viisari. Samalla hän työnsi vahingossa lelujaan kauemmaksi. Sekös harmitti! Loppukuusta vauva yritti ryömiä: jalat menivät jo koukkuun vatsan alle, mutta vauva ei hievahtanutkaan, ainakaan menosuuntaan.

Hän ei edelleenkään tykännyt kylpemisestä, vaan lojui iltaisin suihkutettavana muovisen hoitotyynyn päällä kuin pieni prinsessa kauneudenhoitolaitoksessa.

Vauva ei osannut vielä istua mutta pääsi ensimmäistä kertaa pieneksi hetkeksi kokeilemaan syöttötuoliaan. Opetimme vauvaa syömään soseita lusikasta ja annoimme hänelle (kanan)lihaa. Hän söi ensimmäistä kertaa omilla pikku käsillään parsakaalia ja pieniä leivänpalasia. Sulan hellyydestä, kun muistelen sitä.

jdfpP0jAS5yK4J4Nzj60lQ_thumb_702

Täysimetin edelleen ja pumppasin maitoa, jos minulla oli menoja. Lauloin yhtenä viikonloppuna peräti kolme konserttia. Harjoituksen ja konsertin välissä sain lypsää maitoa ja tuijotella papinkaapua parin eri kirkon sakastissa.

Vauva(kin) osasi kirkua korkealta ja iloitsi omasta äänestään. Avomiehen ystävät kommentoivat vauvaa yhteisen illan jälkeen: Lekker rustig maar toch alert en vrolijk eli ihanan rauhallinen ja silti valpas ja iloinen.

Hollannissa vietetään isänpäivää kesäkuussa, joten avomiehen ensimmäinen isänpäivä sattui tälle kuulle. Teimme (tein) hänelle onnitteluvideon ja annoimme lahjaksi Litmasen juuri hollanniksi ilmestyneen elämäkerran sekä kaksi lippua olutfestareille.

Vauvan nukkumaanmenoaika aikaistui hänen omasta toiveestaan kahdeksasta seitsemään. Aamuisin nukuin vauvan kanssa vielä aika pitkään, ja soitimme sitten usein Facetimella avomiehelle, joka oli lähtenyt aikaisin töihin. Nukuimme myös päiväunia yhdessä – minulla on tältä kuulta todella monta valokuvaa, jossa chillailen vauvan kanssa parisängyllämme.

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_793

Puolen kuun maissa vauvalle tuli ensin kuumetta ja sitten nuha ja yskä. Menimme kovan yskän takia käymään omalääkärillä, jossa vauva oli kuin terveyden perikuva eikä yskinyt ollenkaan, koska kaikki oli niin kiinnostavaa. Hysteeriäiti-imagoni vahvistui.

Koko kuukauden paras hetki oli se, kun sain vauvalta ensimmäisen pusun. Makasimme molemmat mahallaan sängyssä, ja pussailin vauvan poskea. Yhtäkkiä hän kääntyi ja painoi ihanan märän suunsa minun poskeani vasten. Siitä alkoi vallaton suukottelu, joka onneksi jatkuu edelleen.

UNADJUSTEDNONRAW_thumb_78d

Reissaaminen oli imetyksenkin takia helppoa. Kävimme autolla kylässä kavereiden luona Lelystadissa ja junalla peräti Limburgissa (eteläisessä Hollannissa) asti sukuloimassa. Kävelylenkkien ajan vauva jaksoi vielä istua ihmettelemässä maisemia ja erityisesti korkeita puita.

Tässä kuussa vauvan hoitaja kävi tutustumassa vauvaan ensimmäistä kertaa. Casablancaa vapaasti lainaten: It was the beginning of a beautiful friendship.

 

 

Keskustelu

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s