
Ruusukaali-sinihomejuustopasta
Olen tavannut 15 vuoden aikana useita hollantilaisaikuisia, joilla on lapsuudessa syntynyt ruusukaalitrauma. Vanhemmat ovat pakottaneet lapsiparan syömään ehkä liian pehmeäksi keitettyä ruusukaalia sellaisenaan, muun ruuan lisukkeena. Itse olen tutustunut ruusukaaliin (onneksi) vasta aikuisiällä. Minulla on siitä pelkkää hyvää sanottavaa.
Ruusukaali on hollanniksi spruit [lausutaan spräyt] ja sana spruitjes [spräytshes] tarkoittaa pieniä ruusukaaleja. Spruit on myös hellittelynimi, jota käytetään vauvasta ja vähän isommastakin jälkeläisestä. En tiedä millä logiikalla.
Viime vuonna asuimme kaksi kuukautta Kaliforniassa, jossa minulla oli päivisin aikaa käydä rauhallisilla ruokaostoksilla lähikaupassa. Kaupan hedelmä- ja vihannesosasto oli valtava. Myös Amerikan ruusukaalit olivat jättimäisiä. Ostin usein kunnon pihvin ja wokkasin lisukkeeksi keitettyjä ruusukaaleja pieneksi silputun sipulin ja valkosipulin kanssa. Muuta lisuketta ei tarvinnut. Paitsi ehkä havaijilaisen Kona-oluen. Nam.

Fleksitaarina kokkaan ruusukaaleja usein myös ilman pihviä. Tänä iltana tein ruusukaali-sinihomejuustopastaa, joka valmistuu näin:
Ainekset kahden henkilön annokseen:
500 grammaa ruusukaaleja
öljyä paistamiseen
2 dl ruokakermaa
reilu pala sinihomejuustoa, esim. Danish Blue (danablue) tai Roquefort
tagliatelleä tai muuta pastaa, vaikka simpukkapastaa
parmesaania
rucolaa eli sinappikaalia
kirsikkatomaatteja
suolaa
pippuria
Valmistus:
Perkaa ruusukaalit eli poista kanta veitsellä ja poista sitten uloimmat lehdet.
Keitä ruusukaaleja suolalla maustetussa vedessä 6-8 minuuttia. Tykkään pehmeämmistä, joten keitän 8 minuuttia.
Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.
Jos ruusukaalit ovat kovin isoja, puolita ne terävällä veitsellä.
Kuumenna öljy pannulla ja wokkaa ruusukaaleja vielä noin 3 minuuttia.
Laita pieneen kattilaan ruokakermaa ja sinihomejuustoa. Sinihomejuuston on tarkoitus sulaa. Kun seos kiehuu melkein, lisää wokatut ruusukaalit. Mausta pippurilla.
Tarjoile puolikkaiden kirsikkatomaattien, raastetun parmesaanin ja rucolan kanssa tagliatellen päällä.

Aion tehdä parhaani, jotta meidän pikkuhollantilainen vauva säästyisi ruusukaalitraumalta. Toimisikohan käänteispsykologia tässä? Jos kieltäisin häntä johdonmukaisesti missään nimessä koskemasta lautasellani oleviin ruusukaaleihin?


2 Comments
Pingback:
Pingback: